Työelämä 2030

Valtioneuvoston kanslia käynnisti keväällä 2012 hankkeen valmistelemaan pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevää selontekoa. Tulevaisuusselonteko 2030 käsittelee maamme globaalia kehitystä eri näkökulmista. Sen teemana ovat Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030. Selontekoa edeltää ennakointiprosessi, jonka tulokset luovutetaan eduskunnalle syksyllä 2013.

Asiana tulevaisuusselonteko ei ole uusi, sillä ensimmäinen selonteko toteutettiin jo Esko Ahon hallituksen aikaan vuonna 1993. Uutta on se, kuinka kansalaisia halutaan mukaan varsinaiseen prosessiin.

Kansalaisilta kerätään tulevaisuuteen liittyviä kirjoituksia, joiden sisältöä hyödynnetään itse selonteossa. Lähestymistapa vaikuttaa raikkaalta, mikäli ihmiset saadaan näin oikeasti osallistumaan maamme tulevaisuuden pohdintaan. Laajemman yhteiskunnallisen keskustelun synnyttäminen tämän teeman ympärille olisi enemmän kuin suotavaa.

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on näinä aikoina erityisen vaikeaa, tulee yhteiskuntamme hyvinvointi edelleen rakentumaan ensisijaisesti työn kautta. Mikäli kansalaisilla on töitä ja pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa, on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen mahdollista.

Globaalien megatrendien seurauksena Suomen talous käy kuitenkin parhaillaan läpi historiansa rankinta rakennnemuutosta. Työpaikkoja syntyy ja kuolee ympärillämme jatkuvasti. Osa työtehtävistä poistuu kokonaan ja osa, lähinnä tuotannollisesta toiminnasta, siirtyy halvemman työvoiman maihin. Suomeen jäävät pääasiassa osaamisintensiiviset yritykset ja toiminnot.

Suomalaisen työn kilpailukyvyn kriittinen menestystekijä on uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen suhteessa työelämään ja siellä tarvittavaan osaamiseen.

Tulevaisuuden työelämässä tarvittava osaaminen on jotain aivan muuta, kuin osaamisella on perinteisesti ymmärretty. Tarvitsemme edelleen alakohtaisia perustaitoja sekä eri alojen huippuosaamista, mutta kehittymisen suurimmat haasteet ovat toisaalla.

Jatkuva muutos ja epävarmuus johtavat siihen, että eri aloilla tarvittavan osaamisen ennakoiminen on entistäkin vaikeampaa. Ihmisten on hyväksyttävä aiempaa enemmän epävarmuutta ja oltava entistä valmiimpia opettelemaan uutta.

Yksilötasolla yhä tärkeämmäksi taidoksi muodostuvat niin sanotut metataidot, joiden avulla työntekijä mukautuu muutoksiin. Metataitoihin voidaan lukea esimerkiksi ihmisen paineen- ja epävarmuudensietokyky, jonka merkitys korostuu koko ajan enemmän.

Metataitoja ovat myös yhteistyötaidot, kokonaisuuden hahmottamiskyky, itsereflektio sekä monet muut työssä menestymistä edistävät ominaisuudet. Vaikka monet näistä ominaisuuksista ovat perittyjä tai luontaisia, voidaan niitä kuitenkin kehittää.

Laajasti ottaen uudenlainen ajattelu tarkoittaa sitä, että muutosta ja epävarmuutta ei tulisi nähdä aina negatiivisessa valossa. Se pitäisi sen sijaan pystyä kääntämään mahdollisuudeksi ja motivaatiota lisääväksi asiaksi. Se vaatii myös olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistamista. Vaikka asioita olisi tehty jo pitkään samalla tavalla, ei se tarkoita sitä, että niin tulisi edelleen toimia.

Myös professori Alf Rehn on puhunut tästä ongelmasta, joka toimii kilpailukykymme esteenä. Suomalaisia vaivaa haluttomuus siirtyä pois jo osatusta.

Rehn korostaa, että jatkuvan oppimisen ohella olisi tärkeää oppia myös jatkuvan unohtamisen taito. Asioita ei tarvitse tehdä vuodesta toiseen samalla tavalla, vaan on rohkeammin uskallettava kokeilla uutta.

Asia konkretisoituu hiljaisen tiedon siirtämisessä. Suurissa eläköityvissä ikäluokissamme piilee valtava määrä osaamista ja tietoa, jonka siirtämisestä tuleville sukupolville kannetaan huolta.

Hiljaista tietoa tulisi kuitenkin osata käsitellä kriittisesti. Kaikki ne vuosien varrella opitut toiminta- ja ajattelutavat eivät välttämättä ole siirtämisen arvoisia. Ainakaan ne eivät vastaa kaikilta osin sitä, mitä tulevaisuuden osaajalta odotetaan. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä voimme symbolisesti kääntää uuden lehden suomalaisessa työkulttuurissa.

Uskoa muutoksen aikaansaamiseen luo se olettamus, että itsensä kehittäminen ja halu oppia uutta, on ihmisessä sisäsyntyistä. Ihmisillä on luontainen tarve kehittyä työssään. Mikäli tämä tarve ei pääse toteutumaan, johtaa se melko nopeasti passiivisuuteen ja kyynisyyteen.

Jokainen tietää, että onnistuneen ponnistelun ja uuden synnyttämisen jälkeen itseluottamus kasvaa ja olo paranee. Työelämässä, kuten elämässä yleensäkin, on kuitenkin helppoa jämähtää omalle mukavuusalueelle. Asioita ei haluta tehdä eri tavalla, jos siihen ei löydy riittävän suurta ärsykettä.

Ärsykkeen aikaansaaminen asettaa valtavan haasteen esimiestyölle. Työelämän uudet realiteetit olisivat varmasti käännettävissä oikeanlaisella johtamisella ihmisten motivaatiota ja sitoutumista lisääviksi tekijöiksi. Tätä tukevat myös erilaiset urasyklejä käsittelevät tutkimukset, joiden mukaan 3-5 vuoden välein olisi työtehtävässä tapahduttava sisällöllisiä muutoksia motivaation säilymiseksi.

Uudenlainen tapa ajatella ja toimia tukee myös luovuutta ja innovaatioiden syntymistä. Ihmiset näkevät asioita laajemmin, osaavat kyseenalaistaa olemassa olevia toimintatapoja ja pystyvät sitä kautta paremmin luomaan uutta.

Yhtä lailla itsensä kehittämisen halu ja kasvanut työmotivaatio lisäävät työssäviihtymistä. Sanotaankin, että oman työn merkityksellisyyden kokeminen on kaikkein tärkein työhyvinvoinnin lähde.

Kuinka asiaan suhtaudutaan ja reagoidaan, on monella tapaa kriittinen maamme tulevaisuuden suhteen. Voimme jatkaa parempien aikojen odottamista ja uskoa siihen, että vanhoilla toimintatavoilla pärjäämme myös tulevaisuudessa. Tai sitten voimme olla avarakatseisia ja hyväksyä sen, että kasvun ja hyvinvoinnin aikaansaaminen on etenkin länsimaissa tulevaisuudessa yhä kovemman työn takana.

Tulevaissuuselonteko 2030 -hankkeen tarkempaan sisältöön ja kansalaisten kirjoituksiin voi tutustua osoitteessa www.2030.fi. Sopii toivoa, että ennakointihanke omalta osaltaan auttaa synnyttämään laajemman ymmärryksen työelämän suuntaviivoista eri toimijoiden välille. Tämän jälkeen olemme varmasti valmiimpia kohtaamaan tulevaisuuden työelämän haasteet.

Kirjoittaja on kuopiolainen johdon konsultti.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.