Työelämän nopea muutos kannustaa opiskelemaan

Elinikäinen oppiminen ei ole pelkkä koulutuspolitiikan mantra, sillä yhä useampi työssäkäyvä opiskelee työn ohessa tai pitää taukoa töistä opiskellakseen. Aikuiskoulutustuen suosio on kasvanut pientä notkahdusta lukuun ottamatta koko vuosikymmenen ajan, ja viime vuonna tukea sai lähes 25 000 henkilöä. Tänä syksynä Työllisyysrahastoon saapuneiden hakemusten määrä nousi jälleen uuteen ennätykseen (Savon Sanomat 3.10.).

Aikuiskoulutustukea voi saada täysimääräisenä enintään 15 kuukautta työuran aikana tai pidemmälle aikavälille työjaksojen lomaan ripoteltuna. Edellytyksenä on vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa ja vuosi nykyisen työnantajan palveluksessa.

Suurin osa hakee tukea kokoaikaiseen opiskeluun ennen muuta siksi, että se on yksinkertaisempaa kuin sovitellun tuen jatkuva hakeminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan kuitenkin uudistusta, jolla houkuteltaisiin nykyistä enemmän opiskeluun työn ohessa. Tähän asti aikuiskoulutustukea ovat käyttäneet eniten korkeasti koulutetut, julkisella sektorilla työskentelevät naiset, kun taas ministeriössä toivotaan enemmän matalasti koulutettuja ja pientuloisia hakijoita (Helsingin Sanomat 1.10.).

Jatkuvaan oppimiseen kannustaminen on yksi toimista, joilla hallitus pyrkii tavoitteeksi asettamaansa 75 prosentin työllisyysasteeseen. Parlamentaarinen työryhmä on koottu pohtimaan keinoja suomalaisten koulutustason nostamiseen Siltä odotetaan linjauksia ensi vuoden loppuun mennessä.

Osaamista olisi tarkoitus kohentaa kaikilla koulutusasteilla alkaen oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen, mikä vähentäisi kokonaan jatkokoulutusta vaille jäävien määrää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen ylijohtaja Mika Tammilehto arvioi Uutissuomalaiselle (1.10.), että työtehtävien ja ammattitaitovaatimusten muuttumisen takia tarvitaan entistä nopealiikkeisempää koulutusta. Ministeriössä onkin kehitetty kokeilujen pohjalta ammatilliseen koulutukseen tutkintojen rinnalle uutta pienempää yksikköä eli moduulia.

Työllisyysasteen nostamisesta entistä suurempi huomio kohdistuu pudokkaisiin ja osatyökykyisiin, joiden aktivoimiseksi tarvitaan uusia välineitä. Pienemmät oppimiskokonaisuudet voivat Tammilehdon mukaan tuoda myös tärkeitä onnistumisen kokemuksia, jotka ehkäisevät keskeyttämisiä.

Korkeakoulutettujen täydennys- ja jatko-opinnoissa juuri aikuiskoulutustuki on osoittautunut menestykseksi. Se edellyttää rinnalleen korkeakoulujen ja yliopistojen riittävää tarjontaa aikuisopiskelijoille muun muassa avoimien väylien kautta.

Digitalisaatio ja automatisaatio kiihdyttävät työelämän murrosta ja asettavat kaikkien osaamiselle kohoavia vaatimuksia. Murros vaatii myös koulutuspolitiikalta viisautta. Ihmisten haluun sivistyä, kehittyä ja työllistyä on vastattava joustavilla tukimuodoilla ja ajantasaisella opetustarjonnalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.