Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Antti Rinteen (sd., kuvassa) punamultahallitus aloittaa tiistaina ensimmäisen budjettiriihensä suurien odotusten ristipaineessa. Hallituksen on määrä kertoa ensimmäisistä keinoista, joilla se aikoo nostaa työllisyysasteen tavoittelemaansa 75 prosenttiin. Koko hallituksen talouspolitiikkaa lepää tämän tavoitteen varassa. Tärkeä mittauspiste on vuoden kuluttua. Jos hallitus ei siihen mennessä ole kyennyt synnyttämään 30 000 uutta työpaikkaa, se oman ohjelmansa mukaan joutuu luopumaan joistakin lupaamistaan menonlisäyksistä.

Työllistämistoimia ovat valmistelleet virkamiehet ja niitä on pohdittu myös kolmikantaisissa työryhmissä. Joidenkin tietojen mukaan mitään mullistavaa ei ole toistaiseksi kyetty taikomaan esiin. Budjettiriiheen on tulossa nippu esityksiä, joista osaa ryhdyttiin valmistelemaan ministeriöissä jo edellisen hallituksen aikana.

Yle kertoi perjantaina, että kolmikantaisesti olisi päästy yksimielisyyteen myös ainakin kahdesta uudesta asiasta eli palkkatuen enimmäismäärän korottamisesta ja kuntien työllisyyskokeilun jatkamisesta.

Pääministeri Rinne ja työministeri Timo Harakka (sd.) ovat jo hallituksen nimittämisestä saakka puhuneet lämpimästi palkkatuesta. Ylen tietojen mukaan yrityksille maksettavan palkkatuen enimmäismäärä olisi tarkoitus korottaa 70 prosenttiin. Julkisen puolen työnantajille palkkatukea ei maksettaisi.

Palkkatuen tehostamisella ja varsinkin sen suuntaamisella pelkästään yrityksille olisikin työllisyyteen myönteinen vaikutus. Rinne on arvioinut, että palkkatukea korottamalla ja tehostamalla kyettäisiin saamaan töihin peräti 10 000–20 000 työtöntä. Arviota voi luonnehtia vähintään optimistiseksi. Epäselvää on sekin, löytävätkö hallituspuolueet budjettineuvotteluissa yksimielisyyden lisärahasta, jota tarvittaisiin. Valtion budjetista ei päätetä kolmikantaisissa työryhmissä.

Ongelmallista hallituksen työllisyystavoitteen kannalta on, että samaan aikaan kun on valmisteltu työllisyyttä lisääviä toimia, on tehty esityksiä tai päätöksiä, joilla on päinvastainen vaikutus. Yksi on edellisen hallituksen luoman aktiivimallin leikkurin purkaminen. Aktiivimallin työllistävästä vaikutuksesta valmistuu selvitys vasta lokakuun lopussa, mutta selvää on jonkinlainen vaikutus sillä on.

Jonkinlaisen loven työllisyyteen tekee myös kotitaloustyön vähennysoikeuden leikkaaminen, joka sisältyy valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni nosti torstaina pitämässään linjapuheessa esille paikallisen sopimisen lisäämisen yhtenä työllisyyttä lisäävänä toimena. Ilmeisesti on kuitenkin käymässä niin, että paikallisen sopimisen lisäämistä ei budjettiriiheen tuoda, koska sen pelätään vaikeuttavan jo muutenkin hankalaa työmarkkinakierrosta. Tätä mieltä ovat SDP ja vasemmistoliitto, jotka kuitenkin muilla tavoin hämmentävät neuvotteluita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huomisen historiaa

Budjetti kestää tai kaatuu pandemian mukana

Hatsalalla halli, parkki ja valli

Kamala Harris tuo eloa Bidenin kampanjaan

Tilastot vahvistavat luontobuumin

Ei saa laulaa Nurmijärvestä

Koronan torjunnassa ennakointi on viisautta

Kaikki maahantulijat koronatestiin

Saarikko ei perinyt keveintä ministerinsalkkua

Lukashenkon asemaan murtumia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.