Työrauha uudistetulle aluehallinnolle

Oletteko havainneet, että vuoden alussa käynnistyi valtion uudistettu aluehallinto? Itä-Suomen kolmen maakunnan kokoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto ja maakunnittaiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat nyt valtion aluehallinnosta.

Avit ja elyt ovat tulleet entisten lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, ympäristökeskusten, työsuojelupiirien, tiehallinnon ja TE-keskusten sijaan. Kyse on valtionhallinnon suuresta uudistuksesta, jossa rakenteet on nyt luotu ja meillä johtajilla on henkilökuntamme kanssa suuri työ saada yhteistyö maakuntaliittojen, kuntien, yritysten ja ministeriöiden kanssa toimivaksi.

Samaan aikaan, kun teemme työtä uusien valtionhallinnon organisaatioiden onnistumiseksi niin, että ne palvelevat maakuntien tarpeita ja ovat viestin viejiä valtion keskushallintoon, luen artikkeleita vasta uudistetun valtion aluehallinnon murentamisesta. Hannu Katajamäki, tunnettu ja arvostettu aluetieteen professori Vaasan yliopistosta, kirjoitti 21.7. Helsingin Sanomissa, miten maan eri osille sopiva hallinnon eriyttäminen toteutetaan.

Etelä-Suomeen hän esittää sellaisia suurkuntia, jotta valtion aluehallintoa ei tarvita lainkaan. Länsi-Suomessa olisi hänen mukaansa syytä siirtyä aluehallintoon, jossa maakuntaliitot ja valtion aluehallinto sulautettaisiin toisiinsa ja päättäjät valittaisiin vaaleilla.

Itä- ja Pohjois-Suomen ongelmia Hannu Katajamäki pitää niin syvinä, että valtion tulisi ottaa yhä suurempi vastuu kansalaisten peruspalveluista. Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut toteutettaisiin valtion paikallishallintoalueiden kautta. Nykyinen valtion aluehallinto korvattaisiin Itä-Suomessa erikseen valitulla verkostokaupungilla, joka neuvottelisi suoraan valtion keskushallinnon kanssa.

Sekava malli Katajamäen mukaan aluehallinnon eriyttäminen olisi keino toteuttaa oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan ideaa. Jaksan epäillä. Suomen hallinnon toimivuuden ongelma on juuri sen rakenteiden moninaisuus ja kerroksellisuus.

Katajamäen malli aluehallinnon luottamusvaaleineen, valtion paikallishallinnon rakenteineen ja verkostokaupunkeineen on sekava ja hallinnon byrokraattisuutta toteutuessaan lisäävä. Tällaiset mallit eivät myöskään vahvista kuntalaisten ja asiakkaiden asemaa tai suoraa vaikuttamismahdollisuutta. Kun demokratia vaikeutuu, se yleensä myös loitontuu.

Kannatan riittävän suurta kuntarakennetta ja yksinkertaista hallintoa. Tanskan suurkuntamallia voidaan pitää edelleen mallina Suomen kuntarakenteelle. Kainuun maakuntamalli on yksi mahdollisuus.

Kaupunkien ja ympärillä olevien kuntien liittyminen yhdeksi kokonaisuudeksi on toinen vaihtoehto. Itä-Suomessa suunnitteilla oleva koko Itä-Suomen erikoissairaanhoito on hyvä esimerkki erikoispalvelujen yhteisestä hallinnosta.

Miksi jokaisella sairaanhoitopiirillä on oma hallinto, omat päättäjät ja omat palvelut? Yhteistyö ja työnteko ovat tärkeämpiä asioita kuin oma hallinto-organisaatio ja usein myös taloudellisempia.

Hallinnon näin yksinkertaistuessa nykyiset kunnat toimisivat kuntalaisten lähiyhteisönä, jossa kansalaisjärjestöt ja palvelujen tuottajien edustajat pohtivat ja selvittävät lähipalvelutarpeita, toteuttavat niitä ja vievät ehdotuksiaan suurkunnan päätöksentekijöille.

Aikaa annettava Valtion aluehallinnolla on eri rooli kuin maakuntien ja kuntien hallinnolla. Valtion aluehallintovirastot valvovat kansalaisten lakisääteisten palvelujen saatavuutta, vastaavat elinkeinoelämän luvista, huolehtivat työsuojeluasioista sekä turvallisuus- ja valmiusasioista sekä valvovat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa.

Valtion aluehallinto vastaa myös päätöksillään valtion rahoituksen alueellisesta kohdentamisesta. Näissä tehtävissä valtion aluehallinnon on syytä jatkossakin toimia eikä lähteä paikallisten palvelujen järjestäjäksi ja hallinnoijaksi. Näin valtion aluehallinto toteuttaa juuri sitä toimialueensa ja sen asukkaiden oikeusturvaa ja oikeudenmukaisuustehtävää, jota Katajamäkikin kirjoituksessaan peräänkuuluttaa.

Maakuntaliitoilla on alueen kuntien yhteistyö- ja kehittämistehtävä. Se tarvitsee hyvän yhteistyön valtion aluehallintoon ja toisinpäin. Jotta alueen tarpeet tulisivat oikein viestitetyiksi valtion keskushallintoon, myös valtion aluehallinto tarvitsee maakuntaliittoja.

Valtion vasta uudistetulle aluehallinnolle toivoisin työrauhaa. On liian aikaista ja hätiköityä lähteä kehittämään uusia hallinnon rakenteita, kun puoli vuotta on vasta kulunut valtionhallinnon uudistuksesta.

Itä-Suomen maakuntien liittojen ja valtion aluehallinnon sen sijaan tulisi saada sovittua maakuntien laajojen strategia-asiakirjojen ja toimenpidekohtaisten maakuntaohjelmien sijaan enintään viisi yhteistä itäsuomalaista painopistettä.

Näitä Itä-Suomen kansanedustajat, valtion aluehallinnon viranomaiset ja maakuntien edustajat voivat kaikissa yhteyksissään, lausunnoissaan ja esityksissään viedä yksituumaisesti eteenpäin.

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.