Työttömyyden hoidossa vältettävä harmaita alueita

Hallitusohjelman mukaan työn tekemisen ja teettämisen tulee Suomessa olla aina kannattavaa. Tavoitteeseen yhtynevät hengessä likimain kaikki suomalaiset, mutta yhteisymmärrys loppuu, kun aletaan puhua keinoista.

Hallituksen ykköskeino työn teettämisen lisäämiseksi on kilpailukykysopimus, joka tähtää yksikkötyökustannusten alentamiseen. Työn tekemisen hyöty puolestaan edellyttää, ettei joutenolosta makseta enemmän.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) maanantaina tarkentamat kiristykset työttömyysturvaan ovat suurilta linjoiltaan oikeansuuntaiset. Suomessa on yhä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamisongelma, joka johtuu työmarkkinoiden jäykkyyksistä mutta myös anteliaista tulonsiirroista.

Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliitto ja aiemmin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toivat esiin, että joissakin tapauksissa tarvitaan noin 2 400 – 2 600 euron kuukausitulot, jotta työnteosta tulee työttömyyttä kannattavampaa.

Kannustinloukkuun putoavat helposti lapsiperheiden vanhemmat ja etenkin yksinhuoltajat, joilta viedään töihin mennessä tuet ja aletaan periä päivähoitomaksuja. Hallitusta kritisoitiin aiheellisesti, ettei tähän tulonsiirtojen ja palkkatulojen suhteen ongelmaan ole vieläkään syvällisesti puututtu. Vaikeaa se onkin, kun samalla tavoitellaan palkkakustannusten alentamista.

Työttömyyden kestävässä hoidossa on vältettävä kahdenlaista moraalikatoa. Kohtuuttoman antelias sosiaaliturva on epäoikeudenmukainen niitä pienituloisia työssäkäyviä kohtaan, joille jää käteen työttömiä vähemmän. Toisaalta Lindströmin ehdottamassa 3–4 kuukauden palkattomassa työnäytteessä on vaara, että jotkut työnantajat yrittävät käyttää sitä väärin. Ammattiliitto Pro varoitti, että työnäyte vaarantaa jopa kilpailukykysopimuksen jatkon.

Uusia työpaikkoja ei vielä synny siitä, että työttömyysturvaa kiristetään. Etenkään se ei saa olla keino uudenlaisen halpatyön harmaan alueen luomiseksi. On estettävä kauhukuva, jossa peräkkäisiä työnäytteen antajia hyödynnettäisiin pysyvästi vaihtuvana, ilmaisena työvoimana.

Työttömyysturvauudistus herättää myös kysymyksiä vaikeasti ennakoitavista käyttäytymisvaikutuksista. On ajatuksena oikein, että tiukkaa ammattisuojaa väljennetään ja alueellista liikkuvuutta lisätään. Kysymys kuuluu, saadaanko näin motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä vaativiin tehtäviin. Vastauksia on yhtä monta kuin on töitä hakevia yksilöitäkin.

Lindström korosti terveen järjen käyttöä henkilökohtaisessa harkinnassa. Työvoimaviranomaisten vastuun ja tulkinnanvaraisuuden lisääminen ihmisten toimeentulosta päätettäessä sisältää sekin omat vallankäytön vaaransa.

On terveen järjen mukaista joustavoittaa työmarkkinoita ja vaatia työnhakijoilta uuden oppimista. Terve järki ei kuitenkaan ole ihmeliimaa, jolla paikataan lakiesitysten ongelmakohtia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Matkailun alasajo olisi hätävarjelun liioittelua

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.