Työväenliikkeelle on edelleen tilausta

Karl Marxin ja Friedrich Engelsin Kommunistinen manifesti päättyy julistukseen: ”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”. Haave työväenliikkeen maailmanlaajuisesta yhtenäisyydestä ei koskaan toteutunut, vaikka tunnuslauseen ominut Neuvostoliitto levittikin ilosanomaa naapurimaihin tunnetuin menetelmin.

Vasemmistolaisen työväenliikkeen historialla on kahdet kasvot, jotka näyttäytyvät tarkastelijan edustaman aatteen mukaan. Jo Ranskan vallankumouksessa havaittiin, etteivät vapaus, veljeys ja tasa-arvo kenties koskaan voi toteutua yhtä aikaa. Reaalisosialismissa tasa-arvoa ajettiin polkemalla maahan vapaus ja ihmisarvo. Yhdysvalloissa valittiin kapitalistinen kilpailu ja yksilönvapaus tasa-arvon kustannuksella.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio edusti pitkään parhaita puolia näistä kahdesta järjestelmästä. Maailmansotien jälkeisessä Euroopassa laajemminkin päästiin nauttimaan edistyksellisen sosiaalidemokratian hedelmistä. Yleinen äänioikeus, rotujen ja sukupuolten tasa-arvo, kahdeksantuntinen työpäivä ja viisipäiväinen työviikko, peruskoulutus, terveydenhoito ja sosiaaliturva ovat kaikki työväenliikkeen saavutuksia.

Tänä päivänä näitä perusarvoja kannattavat kaikki puolueet, mutta aikanaan mitään niistä ei saavutettu ilman taistelua taantumusta vastaan. Myös kommunistit vastustivat hyvinvointivaltion edistysaskelia pitäen niitä kapitalistisena salajuonena, joka esti maailmanvallankumouksen toteutumista.

On sanottu, että nykyajan vasemmistopuolueet lännessä ovat menestyksensä vankeja. Elämme Pohjoismaissa korostetusti vasemmiston muovaamissa yhteiskunnissa, ja olemme helposti sokeita sille, mikä on meille kaikkein ominta.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vuosituhannen vaihteessa läntiset hyvinvointivaltiot ajautuivat kasautuviin ongelmiin. Kylmän sodan päätyttyä maailmankauppa vapautui avoimeen globaaliin kilpailuun. Työpaikat alkoivat kiihtyvästi siirtyä sinne, missä työvoima oli halvinta.

Samaan aikaan julkiset menot jatkoivat kasvuaan. Vallassa olleet vasemmistopuolueet keksivät valtiolle ja kunnille jatkuvasti uusia vastuita ja velvoitteita. Vasemmisto jähmettyi puolustamaan saavutettuja etuja eikä kiinnostunut siitä, kuinka etuudet rahoitetaan.

Teollisuustyöpaikkojen kato on johtanut ammattiyhdistysliikettä lähellä olevan vasemmiston vallan murenemiseen. Oikeistopopulismi on noussut sen tilalle uudeksi työväenaatteeksi.

Kansainvälisen työväenliikkeen ajatus tuntuu tänä päivänä utopistiselta, mutta sille olisi jälleen tilausta. Maiden välisen palkkanokittelun kilpajuoksu pohjalle on johtanut hyvin toimeen tulevan keskiluokan ohenemiseen länsimaissa ja saanut kulutuskysynnän yskimään.

Talouskasvu ei voi jatkua, jos tavallisten ihmisten on ryhdyttävä riisumaan elintasoaan. Tästä syystä omistavan ja työtä tekevän luokan välisissä voimasuhteissa tarvitaan jatkossakin tasapainoa. Äärikapitalistinen unelma on yhtä vastustettava kuin kommunistinenkin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.