Työvoiman tarjontaa on nopeasti lisättävä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Jussi Mustonen arveli Yleisradion uutisissa maanantaina, että suomalaiset eivät ole vielä havahtuneet ongelmiin, joita eläkkeelle jäävien suuri määrä aiheuttaa. Jo nyt Suomessa eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää vuosittain työmarkkinoille tulevien määrän. Ongelma ei näy–tai sitä ei haluta nähdä–koska talouden taantuma ja siitä seuraava korkea työttömyys peittävät sen alleen.

Mustosen ennustus kuitenkin on, että jo ensi vuonna ongelmat alkavat paljastua. Pula työvoimasta alkaa hänen mukaansa jarruttaa talouskasvua ja elintason nousua. Mustonen olisi voinut lisätä, että samalla vaikeutuu julkisen talouden miljardiluokan kestävyysvajeen kurominen umpeen.

Yllätyksenä asian ei kuitenkaan enää pitäisi tulla kenellekään. Jo vuosikausia on osattu laskea, että väestö ikääntyy Suomessa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Se tarkoittaa sitä, että niin sanottu huoltosuhde heikkenee pelottavassa tahdissa: yhtä työllistä kohden on entistä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Se uhkaa hyvinvointivaltion perusteita.

Tilastokeskuksen ennusteet ovat murskaavia. Vuonna 2030 työmarkkinoilla on niiden mukaan noin 130000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2010. Ennusteessa on mukana työperäinen maahanmuutto. Ilman sitä vähentymä olisi kolme kertaa suurempi.

Mitä sitten voidaan tehdä, jotta kehitys olisi ennustettua parempi?

Maahanmuuton esteitä pitäisi purkaa, vaikka maahanmuuton kasvattaminen sinänsä ei riitä. Samaan aikaan pitää tehostaa toimenpiteitä, joilla maahanmuuttajista entistä suurempi osa saadaan työllistettyä. Osin kyse on asenteista, mutta suurelta osin myös kotouttamistoimien onnistumisesta.

Maahanmuutto on kuitenkin vain yksi keino, jolla huoltosuhteen huonoon kehitykseen voidaan vaikuttaa. Paljon enemmän voidaan tehdä puhtaasti kotoisella rintamalla työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Keskustelua asiasta on kiitettävästi pitänyt yllä muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Ilman eläkeuudistusta Suomi tuskin selviää, vaikka kuluvalla vaalikaudella poliittisia päätöksiä ei vielä kyetäkään tekemään. Eläkeiän alarajan nostamisen lisäksi on puututtava varhaiseen eläköitymiseen eli varhais- ja osa-aikaeläkkeisiin sekä niin sanottuun eläkeputkeen.

Työuria on loppupään lisäksi pidennettävä myös alusta ja keskeltä, niin kuin jo kuluneeksi käynyt hokema kuuluu. Opiskeluaikoja pitäisi saada lyhenemään lähemmäksi yleistä eurooppalaista tasoa. Se vaatii opintotukijärjestelmän muuttamista nykyistä kannustavammaksi.

Työvoimareserviä löytyy myös suomalaisista kodeista. Kotihoidontuki on ajatuksena kaunis, mutta sen kansantaloudelliset vaikutukset pitäisi rohkeasti selvittää.

Seuraavat eduskuntavaalit käydään keväällä 2014 eli runsaan vuoden kuluttua. Vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen pitää olla poliittisesti niin rohkea, että tarpeellisia ratkaisuja uskalletaan tehdä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.