Tyhjää täynnä

Metsän poika tahdon olla, sankar' jylhän kuusiston. Tapiolan vainioilla karhun kanssa painii lyön, ja maailma ympäri kiirii...

Näin on laulattanut kansalliskirjailija Aleksis Kivi suomalaisia jo neljän, viiden sukupolven ajan. Suomen ja muitten Pohjolan maitten väestökehitystä selvittänyt tutkija Daniel Rauhut on toista mieltä.

- Vuonna 2030 vain harvat suomalaiset asuvat metsissä, Rauhut sanoo tutkimuksessaan, jossa hän arvioi eri pohjoismaiden väkiluvun ja asutuksen muuttumista vuoteen 2030 mennessä - siis seuraavan sukupolven aikana.

Kuntalehdessä esitelty Rauhutin tutkimus ei ole sinänsä mitenkään uutta ja yllättävää lukemista meille tämän päivän metsäsuomalaisille.

Yhtäläisiä ennustuksia syrjäseutujen autioitumisesta on esitetty myös kotoisten tutkijain ja myös kotoisten poliitikkojen suulla. Yksikään niistä ei ole vielä toteutunut.

Vuosi 2030 on melko lähellä, vain parin vuosikymmenen päässä. Miten meidän pitäisi suhtautua täällä Savossa tutkija Rauhutin tuomionjulistukseen?

- Useat Suomen väestötappioalueet tyhjenevät tyystin vanhusasukkaiden kuoltua, Rauhut ennustaa.

Tyhjentyvät tyystin?

Tuskinpa vain. Meistä sotien jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista on toki vuonna 2030 vielä aika monta kuhveliukkoa ja mummokultaa elävien kirjoissa, sillä 80 vuoden ikä ei ole enää mikään ihme meidän ajallamme. Ja kai joku nuorempikin ansaitsee vielä maaseudulla tai kirkonkylissä leipänsä vaihtamalla meille huru-ukoille kerran pari päivässä kuivat vaipat ja katsomalla, että muistamme ottaa pillerirasiasta päivittäiset lääkkeemme.

Daniel Rauhutin mukaan Suomen asutus on keskittynyt vuonna 2030 etelärannikolle Turun ja Porvoon välille ja kiilamaisille kaistaleille Helsingistä Tampereelle ja Lahteen. Loppu olisi siis yhtä korpien kuisketta vailla ristin sielua...

En usko.

Mihin unohti tutkija Rauhut vaikkapa Oulun seudun ja Perämeren pohjukan Tornion kukoistavine terästehtaineen ja Haaparannan Ikea-tavarataloineen? Miksi unohti tutkija Rauhut sen, että vuonna 2030 monet ihmiset juovat edelleen maitoa ja syövät juustoa, jonka vuoksi esimerkiksi Ylä-Savossa on vallan mainiot mahdollisuudet viljellä maata ja täyttää navetat yhdellä hännänhuiskeella?

Suomalainen maaseutu ei tyhjene seuraavan sukupolven aikana, vaan saa uudet asukkaat.

Vanhoja kuolee, nuoria lähtee. Tyhjiöt kuitenkin täyttyvät aina, ja niin maallekin tulee pikku hiljaa kaiken aikaa uutta väkeä poislähteneitten tilalle. Osa on paluumuuttajia, osa aivan vierasta väkeä - milloin omasta maasta, milloin vierailta mailta.

Väkiluku on vain yksi hyvinvoinnin ja edistyksen mittari. Kaikki väestötappioalueet eivät ole suinkaan kurjuuden kierteessä vaan päinvastoin, elintaso nousee niilläkin kohisten. Jos ovat komeita Kuopion Saaristokaupungin uudet talot, eivät ole tönöjä nekään linnat, joita nousee näinä aikoina kuin sieniä sateella maaseudun väljille rantatonteille...

Mitä Suomen väestökehityksessä todella tapahtuu seuraavan sukupolven aikana?

Hyvin todennäköisesti siinä käy näin: pääkaupunkiseutu jatkaa vahvaa kasvuaan, mutta uudet asukkaat eivät tule niinkään maakunnista tai syrjäseuduilta vaan ulkomailta.

Kotoisten ennusteitten mukaan Helsinkiin ja sen ympäristökaupunkeihin tulee lyhyen ajan sisällä sata tuhatta siirtolaista. Suurkaupungistuminen merkitsee valitettavasti aina myös slummiutumista. Useat pääkaupunkiseudun kaupunginosat ja lähiöt muuttuvat samanlaisiksi siirtolaisghetoiksi kuin on joku Tukholman Rinkeby, jonne harva kunnon ruotsalainen enää tohtii asettua.

Hyvinvoivat suomalaiset alkavat hakeutua pois pääkaupunkiseudulta ja valtakunnassa tapahtuu selkeä kahtiajako: Suomen pääkaupunki kansainvälistyy, köyhtyy ja vieraantuu henkisesti muusta maasta, joka yhtä lailla alkaa ottaa etäisyyttä uuteen uljaaseen Helsinkiin.

Suomen väestö saattaa keskittyä pääkaupunkiseudulle, mutta todellinen suomalainen hyvinvointi löytyy tulevaisuudessa maalta, kaukana kaupunkien ruuhkista ja vieraista ihmisistä.

Jos maaseutu vaikuttaa autiolta, niin fakta on se, ettei Suomen erämaissa ole ollut koskaan niin paljon teitä kuin tänään.

Kysykää luontoaktivisteilta, he tietävät, ettei tämän päivän Suomessa ole yhtään koskematonta erämaata - eikä tule, jos se on metsäyhtiöistä kiinni.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.