Tyytyväisten oppilaiden osaaminen huolestuttaa

Tiistaina julkistetun Pisa-vertailun sanoma Suomen peruskoululle riippuu jälleen siitä, mitä kohtaa tuloksista painotetaan. Pisa 2018 -tutkimus kertoo Suomelle hyviä ellei jopa loistavia uutisia, mutta osoittaa myös huolenaiheita.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Pisa-huipputulokset tekivät maamme koulujärjestelmästä koko maailman ihmettelyn ja ihastelun aiheen. Vaikka alaspäin on tultu, Suomi on uudessakin tutkimuksessa yltänyt pieneen ihmeeseen, oppilaiden kokeman tyytyväisyyden ja lukutaidon yhdistämiseen.

Suomi oli tuoreen tutkimuksen ainoa maa, jossa sekä koululaisten tyytyväisyys elämäänsä että lukutaito olivat selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla tasolla. Suurin osa maista sijoittuu suhteessa keskiarvoon jompaan kumpaan kahdesta pääryhmästä. Esimerkiksi Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Iso-Britanniassa osaaminen on korkealla mutta hyvinvointi matalalla. Tyytyväisiä mutta tietämättömiä oppilaita löytyy paljon Väli- ja Etelä-Amerikasta sekä Itä-Euroopasta. Lähinnä muutaman Lähi-idän maan kouluissa voidaan niin huonosti, ettei siellä viihdytä eikä opita.

Ainoastaan Viro tulee lähelle Suomea siinä, että korkea lukutaito yhdistyy keskiarvon ylittävään tyytyväisyyteen. Viro on ajamassa koululaisten osaamisessa muutenkin jopa Suomen ohi.

Kansainvälisessä tarkastelussa huomataan, että oppilaiden osaaminen ja kokemus omasta hyvinvoinnistaan ovat koulujärjestelmän tasolla eräänlaista nollasummapeliä. Selvästi havaittava käänteinen yhteys osoittaa, ettei koulutuspolitiikan pidä yksinomaan ajaa vain onnellisuutta, sillä se todennäköisesti kostautuisi osaamisessa. Tällainen kehityskulku saattaa jo selittää Suomen Pisa-tulosten heikentymistä niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissä. Aito oppiminen vaatii ahkerointia ja keskittymistä opetettavaan asiaan, eikä se voi aina olla kivaa.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen selittää heikentyneitä tuloksia perusopetukseen suunnatuilla leikkauk-
silla. Millaisilla resursseilla toimii Suomen rinnalle noussut Viron peruskoulu? Suomella voi olla jotain opittavaa muutoksista, joita Virossa on tehty opetussuunnitelmissa ja opetusmenetelmissä.

Oppilaiden hyvinvointiin on jatkossakin panostettava, sillä mielenterveysongelmat lisääntyvät. Suomea yhä mairittelevien keskiarvojen takaa löytyy oppilaiden kasvavaa eriytymistä. Esimerkiksi erittäin heikosti lukevien nuorten osuuden lisääntyminen tuo myös keskiarvoa alas. Yhä useampi suhtautuu lukemiseen kielteisesti. Oppilaiden tasa-arvoa olisi lisättävä, mieluiten nostamalla heikoimpia eikä laskemalla parhaita.

Pisa-tuloksissa pärjääminen ei tietenkään ole koulunkäynnin päätarkoitus. Pisa on kuitenkin ainoita mittareita, joka kertoo peruskoulun päätösvaiheessa olevien 15-vuotiaiden osaamisesta kansainvälisessä vertailussa. Sellaisenaan se antaa arvokasta tietoa, joka auttaa ohjaamaan koulutuspolitiikan suuntaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoitoalan vetovoimaaon pakko parantaa

Lisää, lisää on liian helppo vastaus

Lisää, lisää

Mielikuva perhe-elämästä on ollut liian yksipuolinen

Poliittiset virkanimitykset rapauttavat uskottavuutta

Tahko kelpaa Venäjän eliitille

Kuopiossa ja Jyväskylässä samoja mietteitä

Liikenneverot Savon kansan bensaa juo

Leikkauskiistassa on järkevää etsiä sopua

Työtä tarjolla tositarkoituksella

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.