UPM tähyää kauas

Suomen metsäteollisuuden viime vuosikymmenet ovat olleet jatkuvaa murroskautta, jolle ei näy tulevan loppua. Kolmen suuren metsäjätin Stora Enson, UPM:n ja Metsäliitto/M-realin saneeraustoimet ovat koetelleet rajusti useita paikkakuntia, kun koneita on pysäytetty ja tuotantoa vähennetty pysyvästi kotimaassa.

Alan tuorein järjestely tapahtui ulkomailla. UPM muuttui entistäkin kansainvälisemmäksi metsäyhtiöksi, kun se osti Metsä-Botnian ulos Etelä-Amerikkaan Uruguayn Fray Bentosiin rakennetusta selluloosatehtaasta ja vähensi samalla omistusosuuttaan niistä Suomen sellutehtaista, joita se on pyörittänyt yhdessä Metsä-Botnian kanssa.

Fray Bentosin selluloosatehtaan rakentaminen oli kivulloinen prosessi, joka saattoi koko Suomen maineen vaakalaudalle. Uruguayn valtio toki kiitteli suomalaisia miljardi-investoinnista, mutta naapurimaa Argentiina teki kaikkensa tehdashankkeen pysäyttämiseksi.

Koko kansainvälisen kohun ajan oli hyvin tiedossa, että valmistuessaan Fray Bentosin tehdas olisi erinomaisen tuottoisa omistajilleen. Uruguayn lämpimissä oloissa eukalyptusmetsistä voi korjata joka kymmenes vuosi täyden sadon, joka jalostetaan maailman uusimmalla ja tehokkaimmalla tekniikalla hienopaperin pohjana käytettäväksi selluloosaksi.

Metsäliitto-yhtymä kuittasi tämän viikon vaihtokaupoista 550 miljoonaa euroa, joilla lyhennetään erityisesti tappiokierteeseen juuttuneen M-realin velkoja. Metsäliittolaiset pitivät kauppaa hyvänä, mutta todellinen voittaja oli tällä kertaa kuitenkin UPM. Se sai liki kokonaan hallintaansa yhden maailman tuottoisimmista selluloosatehtaista, mikä varmentaa sen asemaa kansainvälisillä markkinoilla.

Sen sijaan metsäliittolaiset menettivät ikäänkuin parhaan syömähampaansa ja joutuvat nyt tulemaan toimeen kotimaisin eväin. Se ei ole helppoa, kuten jokainen voi päätellä siitä tahdista, jolla metsäyhtiöt ovat sulkeneet tehtaitaan kannattamattomina.

Kemiallisen metsäteollisuuden tulevaisuus on mitä ilmeisimmin muualla kuin Suomessa. Tähän tosiasiaan on ilmeisesti pikku hiljaa pakko totuttautua. Radikaaleinta linjaa vetää ilmeisesti UPM, joka keskittyy kotimaassa tuottamaan sellun ja paperin sijasta sähköä. Yhtiö on Olkiluodon ydinvoimaloiden pääomistaja, ja kolmannen reaktorin käynnistyminen nostaa sähköbisneksen aivan uusiin lukemiin.

Suomen kemiallisen metsäteollisuuden alasajo johtaa väistämättä siihen, että suomalaista puuta jää yhä enemmän hyödyntämättä, ellei mitään uutta keksitä. Valtakunnan metsäpolitiikkaa vaaditaan voimallisesti uudistettavaksi. Politiikallakin voi tietysti vaikuttaa metsien kasvuun. Tehometsätaloudella ei ole kuitenkaan merkitystä, jos maasta puuttuu yhtiöitä, jotka haluavat jalostaa edelleen kotimaista puuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.