Ukrainan kriisi tekee pahaa kaikkien maiden taloudelle

Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin. Niin teoretisoi aikanaan preussilainen Carl von Clausewitz.

Perinteisen sodan tunnusmerkistö on ollut jo vähällä täyttyä Ukrainassa, missä Venäjä on operoinut tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Enimmäkseen näkymättömissä on ollut käynnissä taloudellinen sota jo vuosia. Ukrainan kriisissä sen näkyviä ilmentymiä ovat toistaiseksi olleet Yhdysvaltojen ja EU:n asettamat pakotteet, joille Venäjällä ei ole juuri korvaa lotkautettu. Päinvastoin Venäjän presidentti Vladimir Putin vitsaili maaliskuussa pakotelistoilla.

Kiirastorstain sovinnollisista puheista voi päätellä, että pakotteet taitavat sittenkin purra.

Silti on todennäköistä, että Venäjä on simuloinut myös taloudellisen sodankäynnin seurauksia. Kaikesta päätellen Venäjä uskoo, että sen talous kestää Ukrainan kriisin seurauksia paremmin kuin velkaantuneiden länsimaiden taloudet. Länsimaiden, joiden yrityksillä menee kehnosti, mutta joilla on lisäksi valtava julkinen velka kannettavanaan.

Suomen Pankin kokoamien tilastojen mukaan Venäjän ulkomainen velka oli viime vuoden lopussa 61,9 miljardia dollaria. Reservirahastossaan ja kansallisessa hyvinvointirahastossaan maalla oli samaan aikaan 175 miljardia dollaria. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltojen julkinen velka on tällä hetkellä yli 17 500 miljardia dollaria.

Venäjän keskuspankin kulta- ja valuuttavaranto oli maaliskuun lopussa 486 miljardia dollaria. Luku on maailman viidenneksi suurin: edellä ovat Kiina, Japani, Saudi-Arabia ja Sveitsi.

Lyhyellä tähtäimellä Venäjällä ei silti ole kuin hävittävää. Se uskoo selviävänsä Ukraina-operaatiostaan taloudellisesti paremmin kuin pakotteita asettaneet länsimaat. Siinä leikissä voi kuitenkin käydä kuin järjettömissä saunomisen MM-kisoissa, joista viimeisimmissä venäläinen kuoli ja suomalainen melkein.

Venäjä varautuu epäilemättä talouden trendimuutokseen, josta näkyy merkkejä Kiinassa. Maailmantalouden moottorin bruttokansantuote kasvaa vielä 7,5 prosentin vauhtia, mutta paikallishallinnot velkaantuvat hurjaa kyytiä. Osa velaksi tehdyistä investoinneista on osoittautunut kannattamattomiksi. Merkki epävarmuuden kasvusta lienee sekin, että Kiina on kasvattanut sotilasmenojaan koko 2000-luvun yli 10 prosentin vuosivauhtia. Tahti vain kiihtyy, kun bkt laskee.

Mitä siis tapahtuu pidemmällä tähtäimellä? Epäilemättä se, jolla on eniten raaka-ainevaroja ja maatalousmaata ruuantuotantoon hallussaan, on vahvoilla. Siinä suhteessa Venäjä on paljon voimakkaampi talouden toimija suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin kuin tunnusluvut muutoin osoittavat.

Pahimmillaan maailmantalous voi Ukrainan kriisin vauhdittamana ajautua nopeasti tilanteeseen, missä ainainen pyrkimys yhä vapaampaan kauppaan vaihtuu suurvaltojen aggressiiviseen omien kansallisten intressien vahtimiseen ja puolustamiseen. Silloin kaikkien maiden taloudet kärsivät.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Suuri ja kallis seikkailu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.