Ulkomaalaiset paikkaavat alanvaihtajien lähtöä

Sosiaali- ja terveydenhuolto työllistää Suomessa noin 375 000 ihmistä. Naisvaltaisella alalla eläkkeelle jää lähivuosina kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kun hoitamisen ja hoivan tarve samalla kasvaa, edessä on väistämättä pula ammattitaitoisista työntekijöistä.

Jo nyt työvoimapula näkyy ja tuntuu. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ongelmaksi on noussut myös henkilöstön nopea vaihtuvuus. Moni kokee parin vuoden rupeaman samassa työpaikassa pieneksi ikuisuudeksi.

Mitä lyhyempiä työsuhteet ovat, sitä suurempi ruljanssi työnantajille on uusien ammattilaisten jatkuva etsiminen, haastatteleminen ja perehdyttäminen. Luottamuksellisesta potilas-hoitajasuhteesta on pätkätöiden ja työpätkien maailmassa turha edes haaveilla.

Sairaaloissa ulkomainen työvoima nähdään yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden haasteisiin (Savon Sanomat 15.4.). Toistaiseksi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä on kuitenkin erittäin vähäinen. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä syntyperältään muita kuin suomalaisia on vain hieman yli kolme prosenttia.

Maailmalla ammattitaitoisesta työvoimasta käydään kovaa kilpailua. Kansainvälisillä työmarkkinoilla Suomen vetovoima on melko heikko. Vaikka palkkaa ja työehtoja pidetään hyvinä, hoitohenkilöstön kielitaitovaatimus jarruttaa aktiivista hakeutumista maahamme.

Viime aikoina tulijoita on ollut jonkin verran muun muassa Espanjasta. Työnantajien kokemus kuitenkin on, että eurooppalaiset työntekijät liikkuvat omalla mantereella suhdanteiden mukaan, tekevät keikkatöitä ja palaavat aina välillä takaisin kotiin.

Kestävimpiä työsuhteita on syntynyt kauempaa muuttaneiden ammattilaisten kanssa. Lisäksi esimerkiksi Aasiasta kotoisin olevat ja tänne pysyvästi asettuneet hoitajat ovat suomalaisia halukkaampia vuorotyöhön.

Työntekijöiden rekrytointi ulkomailta ei ole aivan halpaa. Vaativaa se kuitenkin on, sillä valitsijan pitäisi kyetä tunnistamaan ihmiset, jotka viihtyvät täällä, haluavat oppia uutta ja ovat valmiita luopumaan osasta aiemmin oppimaansa.

Silloin kun kansainvälinen rekrytointi onnistuu, kaikki voittavat. Suomalaisiin työyhteisöihin, työtapoihin ja potilassuhteisiin uudet vaikutteet tuovat paljon uutta voimaa.

Ulkomainen työvoima ei silti riitä ratkaisemaan koko hoitoalan henkilöstöpulaa. Sen sijaan ratkaisu voisi löytyä huomattavasti lähempää.

Tehyn arvion mukaan terveydenhuollon töistä puuttuu tällä hetkellä noin 30 000 Suomessa koulutettua ammattilaista. Suurin osa heistä on vaihtanut alaa. Suuntaus noudattelee kaikissa länsimaissa tuttua trendiä, jonka vie työtekijöitä pois palvelutehtävistä.

Nyt, kun työllisyystilanne on muilla aloilla heikko, olisi tärkeää kiinnittää huomiota näihin hyvin koulutettuihin ihmisiin ja tarjota heille mahdollisuutta palata aiemman uravalintansa äärelle. Sitä parempi, jos työnantajat pääsisivät irti pätkätyösuhteista.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.