Unionilla on ollut meille merkitystä

Liput liehuvat tänään Euroopalle myös meillä, vaikka suomalaisia on vaikea nimittää vieläkään unionin ylimmiksi ystäviksi.

Kesäkuun EU-parlamenttivaalien vuoksi unionin unionin asiat ovat tänään tavallista enemmän esillä, kun juuri numeronsa saaneet 241 ehdokasta kiertävät ympäri maata esittelemässä itseään ja kertomassa, miten he tekisivät unionista nykyistä tärkeämmän, paremman ja ennen kaikkea kiinnostavamman suomalaisille.

Kesäkuun 7. päivän vaaleissa nähdään, miten hyvin heidän puheensa ovat uponneet kansaan. Jääkö äänestysprosentti alle 50:n vai tehdäänkö historiaa, ja noustaan yli 50 prosenttiin? Edellisten vaalien perusteella pitää varautua henkisesti siihen, että prosenttiluku alkaa nelosella. Maailmantalouden lama on masentanut mielipidemittausten mukaan EU:n kaikissa jäsenmaissa ja jopa Saksassa, joka on unionin suurin rahoittaja.

Tällä viikolla tuli julkisuuteen uusin tutkimus suomalaisten EU-asenteista. STTK:n teettämän selvityksen mukaan kansakunta on sitä mieltä, että kaikkein eniten käytännön vaikutusta suomalaisten arkiseen elämään on ollut yhteisellä rahalla, eurolla. Myös EU:n myötä tullutta vapaata liikkumista maasta toiseen arvostetaan. Taloudelliselta kannalta kiitellään erityisesti sitä, että EU-jäsenyys on pitänyt lainojen korot maltillisina.

Myönteisten seikkojen lista on aika odotettu. Sitä enemmän kysymyksiä herättää STTK:n kyselyssä se osio, jossa ihmisiltä kysyttiin, mihin asioihin unionilla ei ole ollut vaikutusta Suomessa.

Tavallisen kansan mielestä EU-jäsenyys näkyy kaikkein heikoimmin aluepolitiikassa ja Suomen hintatasossa.

Kansan sana on periaatteessa laki, mutta onko se samalla myös totuus? Todellisuudessahan voidaan näet vankoin asiaperustein sanoa, että nimenomaan hintoihin ja aluepolitiikkaan unioni on vaikuttanut hyvin tuntuvasti.

Mitä tapahtui esimerkiksi maataloustuotteiden hinnoille, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi? Vuoden 1994 päättyessä ja vuoden 1995 alkaessa tuottajahinnat romahtivat yhdessä yössä pyöreästi puoleen. Suomalaisille maatiloille se oli liki shokki, mutta suomalaisille kuluttajille selvää säästöä.

Entäpä aluepolitiikka? EU:n mittapuiden mukaan itäisen Suomen maakuntien katsottiin olevan unionin köyhyysrajan alapuolella. Sillä perusteella alueelle on myös myönnetty tukea niin unionin eri rahoitusohjelmista. Neljäntoista vuoden aikana näitä aluetukia on saatu noin kolme miljardia euroa, josta Pohjois-Savon osuus on noin miljardi.

Puolet noista miljardeista on tullut suoraan EU:lta, puolet kansallisen rahoituksen kautta. Noin 40 prosenttia miljardeista on mennyt yritystukiin, ja sen myötä niin Savoon kuin Pohjois-Karjalaankin on syntynyt tuhansia uusia työpaikkoja. Erilaisille järjestöille EU-rahoitus on avannut ennennäkemättömät mahdollisuudet mitä moninaisimpien hankkeitten toteuttamiseen - puhumattakaan alueen yliopistoista.

EU:ssa on vikansa. Edes juhlapäivän kunniaksi on sanottava rehellisesti, että ilman unionia moni asia olisi jäänyt Savossakin tekemättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.