Urheilumenestys yhdistää

Jokainen suomalainen tuntee kliseeksi muodostuneen lausahduksen "Suomi juostiin maailman kartalle". Lauseella viitataan 1900-luvun alun juoksumenestykseen. Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola dominoivat juoksuratoja.

Myöhemmissä tutkimuksissa on selvinnyt, että menestyksen merkitystä Suomen tunnettavuudelle liioiteltiin. Aiheesta on valmistunut muun muassa Ossi Viidan väitöskirja vuonna 2003.

TÄMÄ ei kuitenkaan tarkoita, etteikö

radalla pärjääminen olisi ollut merkityksellistä. Suomi kyllä juostiin maailman

kartalle, mutta suomalaisten omissa

mielissä ja sydämissä, kansallisidentiteetti vahvistui. Huomattiin, että mehän pärjäämme.

Identiteetin rakentamisen peruslähtökohta onkin "me vastaan muut" -asetelma. Identiteetti rakentuu suhteessa vastakohtaan. Tuolloin asetelma oli Suomi vastaan muu maailma.

Myöhemmin muun muassa jääkiekon maailmanmestaruus vahvisti voimakkaasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asetelma oli Suomi vastaan Ruotsi. Oleellista ei kuitenkaan ole se, ketä vastaan asetutaan, vaan että me yhdessä asetumme ja pärjäämme.

SAMALLA tavalla kuin Suomessa on kansallinen identiteetti, niin myös maakunnilla on omat identiteettinsä.

Tähän liittyy vahvasti kieli -ja kulttuurihistoriallinen tausta, mutta myös ihmisten oma kokemus, vaikkapa "meistä savolaisista". Vastapoolina voi olla esimerkiksi "ne keskisuomalaiset", jotka eivät ole mistään kotoisin.

Myös maakunnallista identiteettiä voidaan vahvistaa urheilumenestyksellä. Valitettavasta Savosta ei ole vähään aikaan löytynyt yhteistä joukkuetta, jonka mukana koko maakunta voisi hengittää.

Pielaveden Sampo on lopulta melko pienen piirin toimintaa. Pesäpallosta ei ole ollut maakunnan kannattelijaksi.

Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen tilanne, sillä alueella on peräti kaksi joukkuetta, joilla on todelliset mahdollisuudet maakunnallisiksi tekijöiksi, KalPa ja KuPS.

KuPS:issa on tehty asioita oikein viime vuosina. Rehellisesti sanottuna Suomen jalkapallokulttuuri on kuitenkin niin ohuella pohjalla, että jos KuPS nousisi todelliseksi maakuntajoukkueeksi, olisi se vertaansa vailla oleva temppu. Toivoa voi kuitenkin aina.

KalPan orastava maakunnallistuminen koki kovan takaiskun tällä kaudella. SM-liiga siirsi viikonlopun ottelut alkavaksi vasta puoli seitsemältä. Kuinka moni perheellinen jaksaa lähteä peliin esimerkiksi Iisalmesta tai Varkaudesta, kun kotiin pääsee vasta yömyöhällä?

Päätös osoittaa liigalta puutteellista oman markkina-alueen tuntemusta. Pienillä päätöksillä on iso merkitys.

MOLEMMAT joukkueet toimivat kaikesta huolimatta valitettavan Kuopio-keskeisesti. Kestävää menestystä ei voi saavuttaa ilman maakunnallista näkemystä. Markkinat ja asukaspohja eivät riitä.

Tie kulkee molempiin suuntiin. Joukkueet tarvitsevat maakuntaa ja maakunta tarvitsee yhteisiä kokemuksia, joita joukkueet voivat tarjota.

Esimerkiksi Oulun Kärppien johdonmukaisesta laajenemisesta Pohjois-Suomeen kannattaa ottaa oppia, niin taloudellisesti, urheilullisesti kuin maakunnallisestikin. Kun Kärpät lopulta voitti mestaruuden 2003-2004 se yhdisti voimakkaasti koko Pohjois-Suomea.

Urheilu on lopulta aika vaaraton ja harmiton tapa vahvistaa yhteistä identiteettiä ja nostattaa henkeä. Urheilussa, toisin kuin esimerkiksi sodissa, ihmisiä ei yleensä kuole.

Lisäksi urheilu on myös viihdettä ja mukavaa ajankulua.

Kirjoittaja on Ylä-Savon aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Kauppahalliaarre

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.