Urpilainen määrittää lopulta itse salkkunsa painon

Tiistainen tiedotustilaisuus EU:n komission salkkujaosta vei Jutta Urpilaisen taas lähemmäksi komissaarin tehtävää. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esityksen mukaan Urpilaisesta tulee kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari vuoteen 2024 saakka. Salkkua pidettiin yleisesti jonkinmoisena pettymyksenä, vaikka odotukset kenties olivatkin ylimitoitettuja. Kansainvälisten kumppanuuksien salkku on juuri se ”Afrikka-salkku”, jota etukäteen pidettiin vähäarvoisena. On hyvä kuitenkin muistaa, miten viime vuosina EU:ssa ja myös Suomessa, hallitusohjelmaa myöten, on ryhdytty puhumaan Afrikka-painotuksista ja Afrikan merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle.

EU:n suuriin haasteisiin kuuluu pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka. Kehitysyhteistyö sisältyy myös salkkuun, mikä lisää tehtäväkentän merkityksellisyyttä: keskeisiä kysymyksiä ovat, miten apu saadaan perille ja millaista kansainvälistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi pitää rakentaa. Talous- ja raha-asiat ovat epäilemättä keskiössä EU:n lähiajan politiikassa. Kun Italian ongelmat tiedetään, voi olla hyväkin asia, että vastuukomissaari tulee nimenomaan Italiasta.

Salkun painavuutta voi arvioida monesta näkökulmasta. Miten komissaari pystyy vaikuttamaan vastuualueensa budjettiin? Voiko komissaari jättää oman kädenjälkensä EU:n harjoittamaan politiikkaan? Kun kyse on uudesta tehtävästä, on selvää, että komissaarilla on paljon mahdollisuuksia myös luoda uutta ja piirtää unionille linjaa. Korkean profiilin tehtävissä on aina käynyt niin, että persoona lopulta määrää vaikutusvallasta, eivät tehtävän tarkatkaan rajaukset.

Vaikka salkkujako on nyt periaatteessa selvillä, täyttä varmuutta sen toteutumisesta ei ole ennen kuin Euroopan parlamentin kuulemiset ovat ohi. Viisi vuotta sitten komission kokoonpano vaihtui kuulemisissa. Parlamentti arvioi, onko ehdokkailla tarvittavaa osaamista tehtävään. Parlamentti äänestää koko komission kokoonpanosta lokakuussa. Tavoiteaikataulun mukaan uusi komissio aloittaa työnsä marraskuun alussa.

Von der Leyen totesi jo maanantaina komission olevan historian tasa-arvoisin, kun siihen kuuluu 13 naista ja 14 miestä. Muutos on aikamoinen verrattuna esimerkiksi nykyiseen komissioon, jossa on 18 miestä ja kahdeksan naista.

Urpilainen rikkoo kaksikin lasikattoa: hän on ensimmäinen suomalainen naiskomissaari ja ensimmäinen ei-savolainen komissaari Suomesta lähes 25 vuotta kestäneen EU-jäsenyyden aikana. Suomella on ollut tähän mennessä kolme komissaaria: mikkeliläiset Erkki Liikanen ja Olli Rehn sekä siilinjärveläinen Jyrki Katainen.

Urpilaisen tehtävää ehdittiin luonnehtia kulisseissa jopa ohhoijaa-tehtäväksi, jolla on iso kehitysbudjetti mutta marginaaliset vaikuttamismahdollisuudet. Sekä raha- että lainsäädäntövaltaa on vähän. Avarammin ajatellen Urpilaisen työsarkaa ovat, kuten hän itsekin sanoo, sukupolvemme suuret kysymykset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Taidepetosjuttu ravistelee ortodoksikirkkoa

Anna kaekkes, vuan elä periks

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.