Uskon aitouden arviointi on ylivoimainen tehtävä

Valtaosa suomalaisista uskoo Jumalaan tai johonkin korkeampaan voimaan, jos uskon mittapuuna pidetään kuulumista kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin yhteisöihin. Onko ihmisten usko aitoa? Tällaiseen kysymykseen vastaaminen on mahdotonta. Uskon määrän tai syvyyden mittaaminen inhimillisin keinoin on ylivoimainen tehtävä. Jokaisen usko horjuu, jokainen epäilee ainakin joskus.

Suomen laki on silti armoton. Maahanmuuttovirasto Migri on parin viime vuoden aikana joutunut arvioimaan satojen turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta. Mahdottomalta tuntuvan tehtävän eteen Migrin virkamiehet joutuvat silloin, kun turvapaikanhakija ilmoittaa hallinto-oikeudelle hakemukselleen uuden perusteen. Näissä tapauksissa oikeuden on palautettava asia Migrin käsiteltäväksi. Parin viime vuoden aikana ylivoimaisesti suurin uusi peruste on ollut kääntyminen kristinuskoon. Tapausten määrä kasvoi jyrkästi vuonna 2017.

Maahanmuuttovirasto ei selviä urakastaan helpolla. Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen mukaan pelkkä kirkon kastetodistus tai papin lausunto ei riitä, vaan virkamiesten on tutkittava jokaisen kääntymisen aitous. Tähän ei patista vain laki. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNCHR pitää tärkeänä, että kääntymisen aitoutta pohditaan niissä tapauksissa, joissa se on tapahtunut turvapaikanhakijan kotimaastaan lähdön jälkeen.

Ei pidä olla sinisilmäinen. Kääntymisten määrän äkillinen nousu vuonna 2017 tuskin johtui pelkästään siitä, että vuonna 2015 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kahden vuoden aikana he ehtivät tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja myös Suomessa toimiviin kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Mukaan on mahtunut myös niitä, jotka muiden esimerkin innoittamina löysivät uuden perusteen, johon vedota omassa turvapaikkahakemuksessaan.

Kristinuskoon kääntyminen ei tietysti sinällään ole este sille, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut palautetaan lähtömaahansa. Ulkomaalaislaissa yhtenä vainon perusteena on kuitenkin mainittu uskonto ja selvää on, että joissakin muslimimaissa kristittyjä vainotaan. Vainoissa kenenkään uskon aitoutta tuskin kysellään.

Suomen kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen johtajat ovatkin oikealla asialla muistuttaessaan, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Yhtä oikeassa kirkkojen johtajat ovat todetessaan, että kenenkään vakaumuksen aitoutta on vaikea arvioida ilman riittävää uskonnollista ja kulttuurista asiantuntemusta. Olisikin välttämätöntä, että virkamiehet perustaisivat arvionsa nykyistä enemmän koulutettujen asiantuntijoiden apuun. Se saattaa pitkittää ja monimutkaistaa asioiden käsittelyä. Elämän ja kuoleman kysymyksissä ratkaisut on kuitenkin tehtävä huolellisesti vaivaa ja aikaa säästämättä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Kauppahalliaarre

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Urheiluseurojen eettisiin pulmiin pitää tarttua

Leijaileva laipiolevy ja muuta pelottavaa

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.