Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi juuri valittu Kirsi Varhila (kuvassa) ei uskalla luvata, että pitkään vatuloitu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus saataisiin maaliin tälläkään vaalikaudella. Suomalaiset virkamiehet ovat yleensä varovaisia, eivätkä lupaile liikoja. Varhilan varovaisuuteen on kuitenkin hyvät perusteet. Tälläkin vaalikaudella sote-uudistukseen on nimittäin kytketty reunaehtoja, jotka hankaloittavat sen etenemistä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa sovittiin, että palveluiden järjestämisvastuu siirretään kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Alueita on tulossa 18 eli käytännössä palveluiden järjestäminen siirretään kunnilta maakunnille samalla tavalla kuin edellinenkin hallitus kaavaili. Maakunnille olisi siirtymässä myös pelastustoimi.

Hallitusohjelmassa Uudellemaalle on annettu eräänlainen erityisasema. Hallitus lupaa selvittää, voidaanko Uudenmaan maakunnalle, pääkaupunkiseudulle tai Helsingille räätälöidä muusta uudistuksesta poikkeava erillisratkaisu. Selvityksellä on kiire. Pääministeri Rinne on hoputtanut selvitystä maaliin jo tämän vuoden aikana.

Viime perjantaina Uudenmaan kuntajohtajat ja sote-uudistuksesta vastaavat ministerit olivatkin koolla pohtimassa jatkoa. Erillisratkaisun selvitysmieheksi päätettiin nimittää Vantaan entinen kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka on työskennellyt myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajana.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) jo puolittain lupasi, että Uudenmaan kuntien tahdon mukaisesti ratkaisuksi tulisi maakunnan jakaminen viiteen alueeseen, jotka vastaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista (Helsingin Sanomat 17.8.).

Oman ratkaisun etsimistä noin 650 000 asukkaan Helsingille voi perustella, mutta muun maan näkökulmasta olisi kummallista, jos sellaisen saisivat myös kaksi muuta pääkaupunkiseudun suurta kaupunkia eli Espoo ja Vantaa. Mitä sanovat vaikkapa Turku ja Tampere? Miksi Keski-Uudestamaasta (200 000 asukasta) ja Itä-Uudestamaasta (100 000 asukasta) pitäisi muodostaa oma sote-alue, kun on epäilty näitä alueita asukasluvultaan suurempien maakuntienkin hartioiden riittävyyttä? Jos Uudenmaan jakaminen viiteen alueeseen hyväksyttäisiin, sote-alueita olisikin jo 22.

Sote-uudistus muuttaisi oleellisesti nykyisten kuntien tehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät pois niiden järjestämisvastuulta. Hallitus selvittää parhaillaan sitä, voisivatko kunnat kuitenkin halutessaan tuottaa joitakin palveluita. Mullistus nykyiseen kuntien tehtäväkenttään olisi joka tapauksessa suuri.

Samaan aikaan hallitus selvittää kuntien asemaa laajemmin. Vuodenvaihteessa valmistuvan selvityksen kohteena on se, onko kaikilla kunnilla tulevaisuudessa samat oikeudet ja samat velvollisuudet. Rasti on vaikea, koska se edellyttäisi kajoamista kunnalliseen itsehallintoon. Olisi järkevää, että tällainen pohdinta lykättäisiin yli sote-uudistuksen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Itä-Suomen vahvuus on korvien välissä

Poliittinen harkinta ei voi ohittaa säädettyjä lakeja

Tehy ja Super ottivat vastuuta

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.