Uudistusten aika

Valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämällä Paras-hankkeella on uudistettu kunta- ja palvelurakenteita. Kuntien määrä on liitosten kautta vähentynyt merkittävästi.

Kuntaliitokset ovat vaikuttaneet myös kirkon elämään. Liitosten myötä monien seurakuntien rajat ovat muuttuneet tai tulevat lähivuosina muuttumaan. Seurakuntalaisten silmissä muutos ei aina ole ollut mieluinen.

Muutosvastarinta on luonnollinen reaktio, sillä uuteen totuttelu on aina hankalaa. On koetettava tutustua naapuriseurakunnan ennalta ehkä tuntemattomiin työntekijöihin ja mahdollisesti vaikutuskanavat vähenevät keskuspaikan etääntyessä kauemmaksi.

Myös jumalanpalvelusten määrä saattaa joissain osin seurakuntaa vähentyä liitoksen seurauksena.

Ortodoksiselle kirkolle ovat niin kuntaliitokset kuin myös vuosikymmenet jatkunut muuttoliike etelän kasvukeskuksiin luoneet jatkuvasti uusia haasteita. Seurakunnille on viime vuosina tarjottu taloushallinnon ja väestörekisterin keskittämisen myötä mahdollisuus vapauttaa työntekijät enemmässä määrin tehtäviin, joihin he ovat saaneet varsinaisen koulutuksensa.

Syksyn 2009 kirkolliskokous asetti työryhmän pohtimaan sekä hallinnon että seurakunta- ja hiippakuntajaon kaipaamia remontteja.

Jäsenmäärään nähden ovat ortodoksisen kirkon hallinnon rakenteet kasvaneet vuosien saatossa tarpeettomasti. Sen seurauksena on pastoraalisen työn osuus jäänyt joissain seurakunnissa heikommalle.

Varmaankin osin tästä johtuen on seurakuntalaisille tullut yleiseksi käsitykseksi, että papeilla on kiire. Kun työntekijä tottuu paperinpyöritykseen, niin hän alkaa myös pitää sitä merkityksellisenä. Äänettömien paperien kanssa työskentely on eittämättä ihmisten kohtaamista helpompaa ja antaa pätevän syyn piiloutua ihmisiltä "virastokiireiden" taakse.

Ortodoksisen kirkon hallinnolla on oma historiansa. Kuopion näkövinkkelistä näkyvimpinä osana sitä on arkkipiispan istuimen ja keskushallinnon sijainti.

Molemmat löysivät paikkansa Kuopiosta jo sota-aikana. Nykyinen suurin ortodoksien keskittymä on pääkaupunkiseudulla, mutta alueellistamisperiaatteen mukaan Kuopio on ihan sopiva keskuspaikka kirkolle.

Hiippakuntien ja seurakuntien väestömäärän erilaisuudesta johtuen niiden rajoja lienee kuitenkin syytä tarkistaa.

Jo pelkästään Uusimaa riittäisi yhdeksi hiippakunnaksi ja muun Suomen voisi jakaa kahdeksi väestömäärältään kutakuinkin samankokoiseksi alueeksi.

Samalla olisi tarkistettava myös kaikkien seurakuntien rajat ja taattava palvelujen toimivuus uudessa tilanteessa.

Tulevissa kirkolliskokouksissa tullaan varmasti pohtimaan hallinnon kehityksen suuntia ja tekemään päätöksiä uudistuksiin. Iankaikkisuuteen tähtäävän kirkon on elettävä ajassa sen vaatimalla tavalla - aina on uudistusten aika.

Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkon Joensuun piispa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.