Uusi Silkkitie voi jonain päivänä yltää Savoon

Ystävyyskaupunkitoiminta Kuopion ja Shanghain Pudongin välillä ei ole unohtunut, vaikka eletään erilaisessa maailmanjärjestyksessä kuin ensikontaktien aikaan. Vuonna 2000 alkanut selvitystyö johti kaupunkien teknologiakeskusten ensimmäiseen yhteistyösopimukseen kaksi vuotta myöhemmin.

Vuosituhannen alussa puhuttiin Kiina-ilmiöstä ja globalisaatiosta siitä huolestuneesta näkökulmasta, että teolliset työpaikat karkaavat Euroopasta halvempien tuotantokustannusten maihin. Toisaalta suomalaisyritykset pyrkivät saamaan omaa jalansijaa ripeästi kasvavilta Aasian-markkinoilta. Tällä erää työ jatkuu muun muassa vaurastuneiden kiinalaismatkailijoiden houkuttelemiseksi Järvi-Suomeen.

Ystävyyskaupunkivierailuihin sisältyvä kulttuurivaihto on osa Kiinan pehmeää vaikuttamista siinä missä pandat Ähtärin eläinpuiston vetonauloina. Lauantaina Pandatalon avajaisissa Kiinan suurlähettiläs Chen Li visioi, että aivan uudenlainen pandatalous toimii veturina koko Suomen ja Kiinan yhteistyölle. Hehkutus ei ole vailla katetta, sillä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan Kiina on jo nyt Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani.

Kiinalaiset sijoittajat ovat osoittaneet mielenkiintoa biotalouteen ja metsäteollisuuteen Suomessa. Yleisesti suurvalta on kiinnostunut myös läntisen Euroopan infrastruktuurihankkeista. Muun muassa hintavan Helsingin–Tallinnan rautatietunnelin mahdollisiksi rahoittajiksi on ehdotettu kiinalaistahoja. Suomenlahden alittava tunneli sopisi kuin nakutettu vuonna 2013 julistetun Uuden Silkkitien jatkeeksi. Hankkeiden helminauha sisältää Kiinan valtiollisesti rahoittamia rakennusprojekteja Keski-Aasiasta Lähi-itään ja Eurooppaan saakka.

Kiina on tukemassa rautateiden, satamien ja muiden yhteyksien rakentamista pyöreästi tuhannen miljardin dollarin arvosta. Virallisesti maa tavoittelee kauppavaihdon kasvua, vakautta ja rauhaa. Samalla se vahvistaa asemiaan suurvaltojen kilvassa vaikutusvallasta. Esimerkiksi kiinalaisyritysten ostamalla Turkin kolmanneksi suurimmalla satamalla Istanbulin länsilaidalla voi helposti nähdä geopoliittisen merkityksen.

Kiinan tällä viikolla kokoontuva kansankongressi päätti maanantaina kasvattaa vuotuisia sotilasmenoja kahdeksalla prosentilla, noin 175 miljardiin dollariin. Sotilaallista voimaa tukee yhä vahva talouskasvu. Kansankongressin päätteeksi odotetaan presidentti Xi Jinpingin aseman korottamista toimikausien rajoitusten poistoilla. Kiina jatkaa horjumatta omintakeisella yhdistelmällään kapitalismia ja sosialismia.

Kommunistijohtoon 1970-luvulla yhteyksiä luonut Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger on arvioinut, että Kiina lähestyy kansainvälisiä suhteita strategisesti ja länsimaat taktisesti. Kiina tarkastelee asioita pitkällä aikavälillä, kiirehtimättä. USA:n presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin tunnettu öykkäröinti pelaa hillitymmin siirtojaan tekevän Kiinan pussiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.