Uusi kunta ei ole entisensä

Ole valmis, valtuutettu. Joudut tällä kaudella miettimään kuntaliitoksia, vaikutitpa missä tahansa. Liitos on tehty, tekeillä tai torjuttava, tai ainakin joku naapuri muuttaa omilla päätöksillään kilpailuasetelmia.

Vuodenvaihteessa syntyi isoja ja kummallisen muotoisia kaupunkeja. Salon, Kouvolan ja Hämeenlinnan ympärille kasattiin puolen maakunnan verran kuntia. Savonlinnassa ja Hämeenlinnassa maastoon piti vielä piirrellä kärrypolun levyiset käytävät, jotta uusien kuntien alueista saatiin yhtenäisiä. Ei kai kukaan ajattele näitä koomisia vinkuroita pysyviksi?

Kuntaliitoksissa siirrytään kakkosvaiheeseen. Reikäleipien umpeenleipominen tai pienen kainaloisen naittaminen isompaan on ollut luontevaa ja yksinkertaista. Nyt tehdään isoja liitoksia, joiden jäljiltä kuntakäsitekään ei jää entiselleen.

Päättäjien pureskeltavana on myös ajatus Keski-Savon kaupungista: Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Joroinen, Heinävesi. Aloittavat valtuustot tuskin sitä vielä toteuttavat, mutta siitä puhutaan monta kertaa.

Voi olla mielekäskin haave. Yhteisiä etuja ja intressejä on, ja isompi paketti myy paremmin. Vielä kun keksitään kaupungille vetävä nimi, esimerkiksi Jäppilä.

Yhdistymisiä on alettu perustella enemmän suuruuden uskottavuudella kuin taloudellisuudella. Yli 60 000 asukkaan dynaamista teollisuuskaupunkia on varmasti helpompi myydä, olkoonkin että taajamien välissä on pahuksen paljon metsää.

Koko- ja huomiokilpailussa alkaa olla jo vaikea pysyä mukana. Jyväskylä ottaa kaulaa Kuopioon, Kouvola karisti yhdistyneen Mikkelin kauas kannoiltaan, ja ohi ovat pyyhkineet myös Hämeenlinna, Seinäjoki ja Salo.

Jos koko Pohjois-Savo koottaisiin Suur-Kuopioksi, päästäisiin sentään Espoon rinnalle. Etelä-Savo kilpailisi Turun, Oulun ja Jyväskylän sarjassa. Käsite paikallisliikenne ainakin saisi mielenkiintoisen merkityksen.

"Oikeaksi" kuntakooksi on otettu työssäkäyntialue, mutta kuinka vakaa rajaus sekään on? Liike lisääntyy ja kirjavoituu koko ajan. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n selvityksen mukaan jo yli 120 000 ihmistä käy muista kunnista töissä pääkaupunkiseudulla, ja 55 000 tulee Kirkkonummea, Hyvinkäätä tai Pornaista kauempaa. Pitäisi siis tehdä pikku kuntaliitos Porvoota, Mäntsälää ja Riihimäkeä myöten.

Viime viikkoina olen kysynyt monelta, missä olisi Keski-Savon kaupungin keskusta. Fiksuja, päättävissä asemissa olevia henkilöitä - kukaan ei ole osannut tai uskaltanut suoraan vastata.

Jossain vaiheessa paketin sisältöä ja luonnetta on pakko alkaa miettiä. Kuinka ehjä tai vakuuttava moninapaisesta koostekunnasta muodostuu? Millaiset ovat palvelut ja mistä ne saa? Tuleeko kunnasta vain hallinnollinen ylärakenne sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja elinkeinomarkkinointia varten? Mihin asukkaiden identiteetti ja yhteisöllisyys kiinnittyy? Harva toteaa olevansa kotoisin tuon tai tämän koulutuskuntayhtymän alueelta.

Uusi 2010-luvun kunta ei ole sama kuin entinen, paitsi isompi. Mutta turha säikkyä. Eivät nykyisten kuntienkaan luonne, tehtävät ja ympäristö ole samoja kuin 1970-luvulla. Siksi liitoksia tehdään.

Kirjoittaja on Savon Sanomien Keski-Savon toimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.