Uusi säätiölaki näyttää joutuvan kovaan testiin

Keskustataustaisen Nuorisosäätiön toimintaan julkisuudessa liitetyt sotkut ovat johtaneet poliisitutkintaan ja myös valvova viranomainen on valpastunut. Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen ilmoitti eroavansa tehtävästään sunnuntaina. Tiistaina Nuorisosäätiö ilmoitti, että asiamies ja toimitusjohtaja Aki Haaro jättää tehtävänsä viimeistään syksyllä. Erojen taustalla oleva mittava poliisitutkinta on keskittynyt selvittämään Nuorisosäätiön, virolaisten pöytälaatikkoyhtiöiden ja Nousiaisen ja Haaron omistamien yritysten välisten rahavirtojen lainmukaisuutta (Yle Uutiset 13.3.). Lisäksi Yle on kertonut Nousiaisen saaneen satoja tuhansia euroja veroparatiisiyhtiöistä henkilökohtaiselle tililleen.

Nuorisosäätiön johtajakaksikolla on taustaa myös keskustassa, sillä Haaro oli keskustan hallintopäällikkö ja Nousiainen keskustan nuorisojärjestön puheenjohtaja ja Kuopion kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja keskustan mandaatilla 2000-luvulla. Kaksikko on voinut johtaa Nuorisosäätiötä suvereenisti, sillä säätiön sääntöjen seitsemännen pykälän mukaan hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja voivat toimia yksin säätiön nimenkirjoittajana. Ainakaan toistaiseksi tutkinnassa ei ole uutisoinnin mukaan nyt ilmennyt yhteyksiä keskustaan.

Säätiöiden toiminnan lainmukaisuutta valvoo patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Lain mukaan tuomioistuin voi erottaa PRH:n hakemuksesta hallituksen tai hallituksen jäsenen, jos PRH on havainnut jatkuvaa tai törkeää lain tai säätiön sääntöjen vastaista toimintaa. PRH vaati Nousiaisen erottamista, mutta puheenjohtaja kiirehti eroamaan itse.

Uusi säätiölaki tuli voimaan joulukuun alussa 2015. Jo tuoreeltaan sen kiitettiin vastaavan ansiokkaasti nykyajan haasteisiin, koska se estää perusteettomia lähipiirietuja, korostaa säätiöiden yleisesti hyödyllistä tarkoitusta ja lisää merkittävästi säätiön toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä verrattuna entiseen hyvin suppeaan lakiin, joka oli peräisin vuodelta 1930. Suomessa on kaikkiaan alle 3000 säätiötä. Ne hallinnoivat varallisuutta yhteensä noin 20 miljardin euron arvosta. Siksi ei ole samantekevää, miten säätiöt noudattavat paitsi säätiölakia myös omia sääntöjään ja säädekirjaansa.

Säätiölain lähtökohta on, että yleishyödyllisten säätiöiden varallisuus on kansallisvarallisuutta. Sen vuoksi säätiölle on annettu mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa, joka liittyy välittömästi sen toimintamuotoihin ja muutakin liiketoimintaa toimintamuotojensa rahoittamiseksi. Lain muotoilu on periaatteessa tiukka, mutta mahdollistaa tietysti myös tulkinnat.

Nuorisosäätiön ympärille kietoutuneesta vyyhdestä saattaakin kehkeytyä ensimmäinen merkittävä oikeustapaus, johon voidaan soveltaa uutta säätiölakia. Lainsäätäjien on syytä seurata prosessia tarkasti esimerkiksi lakiin mahdollisesti jääneiden porsaanreikien tukkimiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Itsenäisyys-hankkeen karu jälkinäytös

Loukkaantumisen aika

Luokkakokous – "Yhtä nopeasti kuin joukko katosi pihalta ruusuineen olivat nämä ihmiset nyt palautettavissa tähän epätodelliseen kuplaan"

Ydinvoima tulee vihreiden eteen ehkä kahdestikin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.