Uusimmatkin linjaukset jäävät kovin hämäriksi

Ennen syksyn kuntavaaleja hallitusta patisteltiin täyttämään lupauksensa ja kertomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen linjaukset äänestäjille. Turhaan patisteltiin. Uudistuksen vastuuministerit eivät joko kyenneet tai uskaltaneet tehdä päätöksiä ja linjaukset jätettiin vaalien jälkeiseen aikaan.

Torstai-iltana linjauksia sitten äkkiä putkahtikin julkisuuteen sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän kokouksen jälkeen. Kyse on ohjeista, joilla täydennetään jo nimitettyjen selvityshenkilöiden toimeksiantoa.

Alueellisten selvityshenkilöiden on annettava omat esityksensä helmikuun loppuun mennessä. Pohjois-Savossa selvitystä laatii KYSin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen.

Kovin selkeiksi uusimpiakaan linjauksia ei kuitenkaan voi kehua. Periaate perustason palveluiden järjestämisessä on jo tiedetty. Järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Hallitus tähtää vahvoihin peruskuntiin, jotka kykenevät kantamaan vastuunsa itse. Jos kunta ei ole tarpeeksi vahva, sen on turvauduttava poikkeusmenettelyyn ja muodostettava joidenkin muiden kuntien kanssa ns. sote-alue.

Jos kunnassa on asukkaita vähintään 20000 ja sillä on muuten riittävät rahkeet, se voi edelleen järjestää joitakin peruspalveluita itse. Mitä nämä palvelut ovat, sitä ministeriryhmän paperissa ei täsmennetä. Tätä pienemmillä kunnilla ei ole linjauksen mukaan jatkossa itsenäistä päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Paperissa puhutaan myös ”laajasta perustasosta”, joka sisältää erityispalveluita. Silloin ihmisiä on oltava 50000–100000.

Johtajaylilääkäri Penttisen tulkinta on, että Pohjois-Savossa linjaukset edellyttävät toimia vain Lapinlahdelta, jonka väkiluku on alle 20000, mutta joka ei toistaiseksi ole hakeutunut yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Muut pienemmät pohjoissavolaiset kunnat uskoivat vuodenvaihteessa lakkaavaa Paras-lakia ja liittoutuivat suurempiin yksiköihin.

Kokonaan auki maakunnassa on myös, minkälaisilla kokoonpanoilla päästään ”laajaan perustasoon” eli yli 50000 ihmisen alueisiin. Työtä siis piisaa niin Penttisellä kuin kunnallisilla päättäjillä. Aikaakin ratkaisuihin on kohtalaisen vähän.

Linjauksia voi perustellusti arvostella esimerkiksi siitä, että paljon parjatuista hallintohimmeleistä ei ilmeisesti vieläkään päästä eroon. Jos kunnat eivät taivu liitoksiin, jää maahan elämään mittava määrä kuntayhtymiä ja liikelaitoksia, joissa kunnat ovat osakkaina. Päätöksenteko ei muutu nykyistä läpinäkyvämmäksi paljosta puheesta huolimatta.

Keskusta on oppositioroolinsa velvoittamana moittinut linjauksia kelvottomiksi. Onkohan keskustan kellokkailta unohtunut kohta manan majoille vaipuva Paras-laki, joka myös velvoittaa alle 20000 asukkaan kunnat yhteistyöhön. Pohjois-Savossa Lapinlahti oli jo edellisen hallituksen aikana suurennuslasin alla, kun se lain velvoitteesta huolimatta kertoi järjestävänsä palvelunsa itse.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.