Uutta kasvua

Pimeinä marraskuun päivinä Suomesta löytyi muutaman päivän ajan paikka, josta ei puuttunut energiaa, intoa tai tulevaisuudenuskoa. Paikka täyttyi ääriään myöten yrittäjistä tai yrittäjiksi aikovista, rahoittajista ja median edustajista, jopa poliitikoista.

Kokoonpanosta huolimatta puheenaiheena ei tällä kertaa ollut huoli Suomen taloustilanteesta tai kilpailukyvystä. Liikeideoista, kasvusuunnitelmista, kansainvälistymisestä ja yhteistyömahdollisuuksista puhuttiin sitäkin enemmän.

Paikka oli Slush, nuorten Helsinkiin järjestämä kasvuyritystapahtuma, joka on nopeasti kasvanut Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi alallaan. Kuopion kauppakamarin matkassa Slushiin tutustui viisitoista savolaista. Matka oli paitsi energisoiva, myös poikkeuksellisen silmiä avaava.

Totesimme että maailma on muuttumassa. Olemmeko me huomanneet muuttua sen mukana?

Vaikka ilmiöstä on kirjoitettu jo jonkin aikaa, Slushissa sen näki omin silmin: monille nuorille yrittäjyys on nykyään poikkeuksellisen kiinnostava uravaihtoehto.

Slushissa heitä oli paikalla tuhansia. Vastaan saattoi tulla alta kolmekymppinen, joka kertoi olleensa mukana viidessä eri yrityksessä ja pyörittävänsä osaa niistä edelleen. Tai vasta opintojaan aloitteleva parikymppinen, joka pohti, mihin liikeideoistaan tarttuisi ensimmäiseksi.

Epäonnistumisen pelko on tainnut aiemmin rajoittaa monen yrityksen perustamista, mutta Slushissa pelosta ei tuntunut olevan tietoakaan. Epäonnistuminen on nimittäin täysin sallittua, ehkä jopa suotavaa, koska siitä oppii taas seuraavaa yritystä varten. Jos tämä yritys ei ole menestystarina, seuraava voi jo olla.

Kansainvälisyys ja voimakas kasvuhaluisuus liiketoiminnassa ovat itsestäänselvyyksiä. Kasvuyritysten tuore supertähti, Supercellin Ilkka Paananen kiteytti tämän toteamalla, että on aivan yhtä stressaavaa ja työlästä rakentaa alueen viidenneksi paras yritys kuin maailman paras yritys.

Toimenpiteet matkan varrella ovat vain erilaisia. Miksi ei siis tähtäisi alusta alkaen maailman huipulle?

Rahoitustakaan ei hankita ihan perinteisin menoin. Julkiset tuet ja pankki ovat erittäin tärkeitä myös kasvuyrityksille, mutta lisäksi rahoitusta haetaan aktiivisesti sijoittajilta, kuten bisnesenkeleiltä. Enkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat yritykseen rahaa ja tuovat yritykseen usein myös osaamista sekä verkostoja. Tarkoituksena on nopeuttaa tavoiteltua kasvua ja kasvattaa merkittävästi sijoituksen arvoa.

Slushissa oli paikalla enkeleitä ympäri maailmaa. Kasvuyritykset pitsasivat heille omaa liikeideaansa, eli kertoivat parissa minuutissa mitä ovat tekemässä ja miksi, mihin pyrkimässä ja mitä jo saavuttaneet. Tavoitteena on herättää enkeleiden kiinnostus ja löytää hyviä rahoittajia yritykselle.

Kasvuyrittäjyyden on näyttävä entistä enemmän myös Pohjois-Savossa. Tämä ei tarkoita sitä, että niillä pitäisi korvata perinteisemmät teollisuus- tai palveluyritykset. Mutta siihen muutokseen, joka kasvuyrittäjyyden ympärillä tapahtuu, ei ole varaa olla menemättä mukaan

Savossa on edellytyksiä näkyvämmälle ja laajemmalle kasvuyrittäjyydelle. Erityisesti yliopisto ja ammattikorkeakoulu voisivat olla lähes ehtymätön alusta uusille kansainvälisille liikeideoille.

Vuosien varrella oppilaitoksista onkin noussut monipuolista liiketoimintaa, ja nykyään kampuksen ympärillä toimii jo lähes 200 yritystä. Monet niistä ovat toimineet kansainvälisillä markkinoilla perustamisestaan lähtien ja muutamat ovat päässeet hyvään kasvuun.

Kasvuyrityksiä meillä siis jo on. Pohjois-Savo myös profiloituu hyvinvoinnin ja terveyden huippuosaajana. Jostain syystä tämä ei näkynyt Slushissa oikeastaan lainkaan. Tapahtuman pitsauskilpailuun osallistui sata yritystä, mutta niistä yksikään ei tainnut tulla Savosta.

Paikalla oli mediaa ja rahoittajia ympäri maailmaa tutustumassa siihen, mistä maailmalla menestyvät suomalaiset kasvuyritykset ponnistavat. Jäikö Kuopio niistä yhdenkään mieleen? Jatkossa vastaavia näytönpaikkoja ei ole varaa menettää, jos haluamme, että Pohjois-Savo nousee kasvuyrittäjyyden ja huippuosaamisen kartalle.

Pelkkä näkyvyys ei kuitenkaan ratkaise vielä mitään. Tarvitsemme alueelle selvästi nykyistä aktiivisempaa enkelirahoitustoimintaa. Jos potentiaalisia rahoittajia löytyy läheltä, enkelirahoituksen hakemisen kynnys pienenee, onnistumisen kokemukset lisääntyvät ja rohkaisevat muita.

Sijoittamista harrastavien kannattaa pohtia, voisiko oman kehon sisällä piillä pieni enkeli, joka voisi sijoituksellaan, osaamisellaan ja kontakteillaan luoda kasvuedellytyksiä paikallisille yrityksille.

Näkyvyyden ja enkelirahoituksen lisäksi kaipaan Savoon fyysistä paikkaa kasvuun tähtääville uusille yrityksille.

Paikan ei tarvitse olla viimeisen päälle hieno. Olennaista on, että se on helposti saavutettavissa, toimiva ja rento, sekä tarjoaa mahdollisuuksia luovalle yhdessä tekemiselle. Alkaville kasvuyrityksille on nimittäin tyypillistä työskennellä yhdessä ja jakaa tietoa, kokemuksia ja ideoita.

Kaikkea ei tehdä itse. Jokainen keskittyy siihen, minkä parhaiten osaa, ja muu tarvittava hankitaan vaikkapa toisilta kasvuyrityksiltä.

Kasvuyrittäjyyden ympärillä on parhaillaan poikkeuksellista energiaa ja tekemisen meininkiä, jota toivoisi näkevänsä enemmän myös savolaisessa kasvuyritysympäristössä.

Näkyvyydellä, yhteishengellä, monipuolisella rahoituksella ja yritykset yhteen kokoavalla paikalla voi saada aikaan jo paljon. Kun perusasiat ovat kunnossa, kasvuyritykset huolehtivat varmasti itse lopusta.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.