Väestökehitys ei ole vain savolaisten ongelma

Viime vuoden väestötilastot eivät Pohjois-Savossa kaunistu, vaikka miten päin kääntelisi. Kato kiihtyi, ja väestötappioksi kirjattiin suurin luku yli kymmeneen vuoteen, 1 087 henkeä. Lukema selittyy suurimmaksi osaksi kuolleiden suurella määrällä verrattuna syntyneisiin. Siirtolaisia tuli, mutta heitä enemmän Pohjois-Savosta muutti ihmisiä pois. Etelä-Savossa kehitys oli vielä synkempää.

Huolestuttavaa on, ettei edes Kuopion kaltainen kehittyvä keskus tunnu voivan vastustaa suuren viran imua. Kuopio oli sentään ainoana Pohjois-Savon kuntana plussalla. Noin 500 hengen lisäyksen vuositahti ei kuitenkaan riitä julkistettuun kunnianhimoiseen tavoitteeseen, 200 000:een asukkaaseen vuonna 2040 – elleivät kaikki maakunnan kunnat liity siihen mennessä yhdeksi kaupungiksi.

Kuopion kohdalla pitää aina muistaa, että kokonaisväkilukua painavat alas viime vuosina kaupunkiin liittyneet laajat maaseutualueet, jotka yhä itsenäisinä olisivat todennäköisiä muuttotappiokuntia.

Valittamalla kehitys ei parane. Tilanne olisi lohduton, jos väestökäyrät laskisivat samaa tahtia talouden ja työllisyyden kanssa, mutta asioiden laita on onneksi päinvastainen.

Pohjois-Savon liiton aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen muistuttaa, että maakunnan yritysten kasvuvauhti on ollut pitkään maan kärkiluokkaa. Väestökehitys ja talouskasvu kulkevat oudosti vastakkaisiin suuntiin esimerkiksi Ylä-Savossa ja Varkau-den seudulla.

Toisaalta muun muassa Suonenjoella, Tervossa ja Rautalammilla väestömuutokset pysyivät varsin siedettävissä kaksinumeroisissa lukemissa. Sisä-Savon kunnissa on panostettu työperäisen muuttoliikkeen edistämiseen. Kehitysyhtiö SavoGrow’n alueella keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli vuosina 2005–17 Pohjois-Savon paras, 4,7 prosenttia (SS 15.2.).

Toivoon on aihetta, kun talouden perusta säilyy vahvana. Työpaikkojen mukana Savoon saadaan perheitä ja lapsia, jos heitä on tullakseen. Syntyneiden alhaisen määrän kanssa Pohjois-Savo ei paini yksin, vaan ongelma koskee muutakin Suomea ja koko läntistä maailmaa.

Syntyvyys laski viime vuonna maassa jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Syntyneiden ja kuolleiden lukumäärien suhde on ollut heikompi itsenäisyyden aikana vain sotavuosina. Suuntaus on niin pysyvä, ettei sitä voi selittää talouden suhdanteilla.

Taustalla on syvä kulttuurinen murros, jossa entistä useampi nuori aikuinen jättää tietoisesti perustamatta perhettä ja hankkimatta lapsia. Väestön nopea ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on pirullinen ongelma, sillä julkisten tulojen ehtyessä myös lapsiperheiden tukeminen muuttuu entistä hankalammaksi.

Suomen kannalta onnellisesti nettomaahanmuutto nosti väestön kokonaismäärän viime vuonna kasvun puolelle. Maahanmuuton voimakas lisääminen on välttämättömyys hyvinvointivaltiolle, ja luonnollisesti myös Savon hyvinvoinnille.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.