Väkivallan uhasta lisähaaste sote-uudistukselle

Useat erilliset kyselytutkimukset vahvistavat, että väkivalta yleistyy sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla (SS 11.4.). Kuntien eläkevakuuttajan (Keva) kyselyssä lähes puolet terveysalan työntekijöistä oli kokenut asiakkaan taholta väkivaltaa tai sen uhkaa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana. 34 prosentilla oli ollut näitä kokemuksia useita kertoja. Sosiaalialalla omakohtaista tuntumaa asiakasväkivaltaan oli vajaalla kolmanneksella työntekijöistä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton (SuPer) sekä Tehyn selvitysten tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Lähi- ja perushoitajista 72 prosenttia oli ainakin havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa, ja yli 60 prosenttia oli ollut itse sen kohteena. Vanhushoidon työntekijöistä 60 prosenttia oli kokenut väkivaltaa.

SuPerin lakimies Merja Hyvärinen puhuu arjen raaistumisesta. Se tarkoittaa monellakin tavalla huolestuttavaa kehityskulkua: väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti vain muutamassa vuodessa, mutta jää usein ilmoittamatta juuri siksi, että siitä on tullut osa arkea.

Vanhastaan on tiedetty, ettei syrjäytymiseen liittyvää häiriökäyttäytymistä voida täysin välttää ensihoidon ja terveyskeskuspäivystyksen arjessa. Vanhustyön raa’asta puolesta on puhuttu vähemmän, ymmärrettävistäkin syistä. Hoitajiin tai toisiin potilaisiin kiinni käyvät henkilöt ovat usein muistisairaita, jotka eivät täysin pysty kontrolloimaan käytöstään. Muistisairauden syvään traagisuuteen kuuluu, että ennen rauhaa rakastava persoona saattaa muuttua aggressiiviseksi. Muistisairaiden arvokas kohtelu kysyy hoitajilta hienotunteisuutta ja psykologista pelisilmää. Potilaiden tahdonvastaiseen fyysiseen pakottamiseen liittyy moninaisia eettisiä ongelmia. Toisaalta hienotunteisuudessa mennään liian pitkälle, jos yksittäiset potilaat pääsevät uhkaamaan toisia tai hoitohenkilökuntaa.

Muistisairaiden määrän kasvu on varjopuoli sinänsä myönteisessä kehityksessä, keskimääräisen eliniän pidentymisessä. Ikääntyminen asettaa koko hoitojärjestelmälle tunnetusti valtaisan haasteen, johon sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus pyrkii vastaamaan. Haasteesta selviytymistä vaikeuttaa se, että pelkkä säästäminen johtaa ongelmiin. Myös väkivallan ennaltaehkäisyssä tärkeää on henkilökunnan riittävä määrä. Minimimitoitus voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin, jos hoitajia ei ole tarpeeksi varmistamassa toistensa ja potilaiden turvallisuutta.

Vanhustutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Kivelä pelkää, että maakunta- ja sote-uudistukset pahentavat vanhusten ja sairaiden asemaa ­ ( SS 10.4.). Uudistusten yhteydessä on esitetty myös huoli alueellisesta eriarvoisuudesta. Vanhustenhoidossa on havaittu, että asiakkaiden kohtelulla voidaan osittain vaikuttaa dementoituneiden arvaamattoman käytöksen vähentämiseen. Maakuntien tuleva järjestämisvastuu ei saa johtaa palvelutasojen eriytymiseen, vaan päinvastoin parhaiden käytäntöjen omaksumiseen yli maakuntarajojen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.