Välitilinpäätös

Kun tulin kesäkuussa 1978 Tampereen yliopistosta Savon Sanomien kesätoimittajaksi, oli Kuopio vähitellen irtautumassa julkisen kuvansa mukaisesta, hieman uinuvasta ”Pikku Pietarin kaupungista”.

Urho Kekkonen oli valittu viimeiselle, kesken jääneelle kaudelle tasavallan presidentiksi. Hän jätti pitkältä presidenttikaudeltaan perinnöksi velattoman maan, jonka työllisyystilanne oli hyvä.

Muutoksen enteitä oli siis näkyvissä Savon pääkaupungissa. Kuopion korkeakoulu oli aloittanut toimintansa kuusi vuotta aiemmin sadan opiskelijan voimin. Tampereen yliopistossa oli tuolloin opiskelijoita sata kertaa enemmän eli 10000 opiskelijaa.

Korkeakoulu ja opiskelijat näkyivät ja kuuluivat 1970-luvulla kaupunkikuvassa ja vaikuttivat yhteiskunnassa. Kuopiossakin oli 1970-luvun lopulla jo selvästi nähtävissä, että kaupungista oli tulossa yliopistokaupunki.

Kuopion kasvu hiljaisesta sisämaan kaupungista yli 100000 asukkaan kaupungiksi on tapahtunut hitaasti, mutta varmasti neljän vuosikymmenen kuluessa. Ensi vuoden alussa Kuopio ohittaa Lahden asukasmäärässä.

Yliopisto on kiistatta merkittävin tekijä Kuopion kasvussa, elinkeinorakenteen monipuolistumisessa ja kaupungin imagon tai brändin muodostumisessa.

Kuopio on läpi historiansa ollut tasaisen kehityksen kaupunki. Vuonna 1850 syntynyt Herman Saastamoinen loi mahtavan yrityskokonaisuuden, joka oli jo hiipunut loistonsa päivistä 1970-luvulla. Saastamoisen ja muiden vahvojen kauppaneuvosten työ loi perustan Kuopion talouden nousulle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina. Talouden kasvu loi pohjan muun muassa Kuopion kauppakamarin perustamiselle keväällä 1918.

Kuopio ei ole koskaan ollut yhden yrityksen tai toimialan varassa. Kun yksi suuri on hiipunut, on muita jo noussut tilalle.

Siirryin Savon Sanomista kauppakamariin vuoden 1991 alussa, jolloin suuri lama oli jo niittämässä Kuopiostakin tuhansia työpaikkoja. Kaupunki julkisti elokuussa 1991 Lauri Sakin laatiman selvityksen elinkeinotoimintojen kehittämismahdollisuuksista ja -tavoitteista.

Selvitys oli hyvin kriittinen kaupungin harjoittamaa elinkeinotoimintaa kohtaan. Sakki vaati panostusta yritystyöpaikkojen saamineen kaupunkiin ja kaupungin korkeimman johdon sitoutumista tavoitteeseen. Nykytilanne osoittaa, että paljon on tehty oikeita ratkaisuja 1990-luvun alun jälkeen.

Laman syyt löytyvät 1980-luvun lopun virheellisestä talouspolitiikasta. Tämä on ollut näiden kirjoitusteni kantava teema, jolla olen halunnut osaltani varoitella nykyisiä päättäjiä, jotta nämä eivät toistaisi 1980-luvun ns. kasinotalouden ja vahvan markan politiikan virheitä.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) pyrkiikin toimimaan niin, että hänen laajapohjainen hallituksensa ei kokisi samaa kohtaloa kuin edellisen kokoomuspääministerin Harri Holkerin hallitus 1990-luvun taitteessa. Holkerin hallituksen johtoajatus oli hallittu rakennemuutos, josta tuli kuitenkin hallitsematon.

Myös Kataisen kuuden puolueen hallituksen liimana on rakennemuutos, tällä kertaa kuntarakenteen täydellinen uudistaminen. Pari seuraavaa vuotta näyttää, miten tämä hallitus onnistuu. Toistaiseksi teot puuttuvat.

Katainen nosti Kuopion vierailullaan voimallisesti esiin tarpeen lisätä työn määrää yhteiskunnassa. Hän on oikealla asialla, mutta tavoitteen määrittely näin voi johtaa riitaan ay-liikkeen kanssa. Koska valtio itse ei palkkaa uutta väkeä eläkkeelle siirtyvien tilalle, ei työn määrä valitettavasti nouse.

Koska devalvaatiomahdollisuutta ei ole, ainoa keino Suomen talouden kääntämiseksi nousuun on yritysten voimakas tukeminen muun muassa verouudistuksella. Esko Ahon ja Paavo Lipposen ykköshallituksen mukaiset suuret ratkaisut ovat edessä. Ne olisi itse asiassa pitänyt tehdä jo.

Tärkein tavoite on viennin saaminen nousuun. Kotimaisen kulutuksen tukeminen velkaa ottamalla on lyhytaikaisesti oikeaa politiikkaa, mutta vuosikausia kestävänä väärä tie.

Aloitin kauppakamarin toimitusjohtajana vappuna 1997. Suomi oli EU:n jäsen ja menossa Lipposen johdolla mukaan eurovaluuttaan ja EU:n ytimeen, kuten sanonta kuului. Lamasta toipuminen oli menossa Nokia-vetoisena.

IT-nousu katkesi vuonna 2000, mutta muutoin tasainen kehitys jatkui syksyyn 2008, jolloin vienti romahti niin, että BKT putosi vuonna 2009 ennätysmäiset 8 prosenttia.

Tästä lyhyestä lamasta emme ole valitettavasti vieläkään toipuneet, koska vienti ei ole palannut vuoden 2008 tasolle. Valtio on ottanut kohta 40 miljardia eli lähes oman vuotuisen budjettinsa verran uutta velkaa pitääkseen kotimaisen kulutuksen kohtuullisella tasolla.

Velkaantumisen tie on kuljettu loppuun. Jos viennin osuus ei kasva, ovat siis edessä todella kovat julkisten menojen leikkaukset.

Kuopio on kulkenut 1970-luvulta lähtien omaa tietään, osittain vastavirtaan suhdanteisiin nähden. Esimerkiksi vuoden 2009 laman kaupunki ohitti lähes huomaamatta. Kuopio on noussut itäisen Suomen kiistattomaksi keskukseksi, jonka vaikutusalue on kasvussa.

Yksi ajanjakso päättyy vuodenvaihteessa, kun jään pois kauppakamarista yli 20 vuoden työrupeaman jälkeen. Koko työurani olen tehnyt Pohjois-Savossa. Työ maakunnan hyväksi jatkuu toisissa merkeissä.

Toivotan lukijoilleni Hyvää Joulua sekä Menestystä vuodelle 2013.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suomen niemen pesänjakajat

Itsenäisyyspäivänä on hyvä ammentaa oppia historiasta

Hurskastelu ei kitke väkivaltaa kaukaloista

Suomi on yhä EU:n puheenjohtajamaa

Roskia ja hirsiä

Tyytyväisten oppilaiden osaaminen huolestuttaa

Hoitavia käsiä pitäisi lisätä, ei vähentää

Toisen maan kansalaiset

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

SDP:ssä on aika kääntää kokonaan uusi lehti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.