Väyläinvestointien rahapula vie kohti ulkoistuksia

Itäsuomalaiset maakuntaliitot ja kaupungit ajavat yhdessä nykyistä nopeampia juna­yhteyksiä Helsingin ja Itä-Suomen välille. Se on hyvä alku edunvalvonnan tehostamiselle. Järkevät ja eteläsuomalaisiakin hyödyttävät itäsuomalaiset liikennehankkeet eivät ole tähän saakka edenneet, kun poliittisilla päättäjillä yhteinen sävel on ollut vähän hakusessa.

Oikorata Helsingistä itään lentokentän, Porvoon, Koskenkylän ja Kouvolan kautta lyhentäisi junamatkan sekä Joensuuhun että Kuopioon noin kolmeen tuntiin. Junamatkan lyheneminen tekisi junalla matkustamisesta varteenotettavan kilpailijan kotimaan lentoliikenteelle, joka on tällä hetkellä Finnairin monopolin varassa ja hinnoista sen huomaa.

Raideliikennettä on järkevää kehittää pelkästään ekologisista syistä, mutta hyvistä yhteyksistä hyötyisivät ennen kaikkea yritykset, jotka työntekijöineen lopulta yhteiskunnassa kaiken lystin maksavat.

Esteeksi voi nousta se, että varovaisestikin arvioiden uusi ratalinjaus maksaisi jopa pari miljardia euroa. Liikenneviraston kokonaisbudjetti on 2,2 miljardia euroa ja liikenneväylien korjausvelka 2,5 miljardia euroa.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston Savon vierailulla sen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) jakoi Suomen neljään alueeseen ja vertasi niitä lapsiin. Kuten perheessä fiksut vanhemmat kohtelevat lapsiaan tasapuolisesti niin myös valtion tulee kohdella alueita tasapuolisesti (Savon Sanomat 16.8.). Vertaus osuu, sillä Etelä ja Länsi-Suomen liikenneinfraan on jatkuvasti panostettu suuria summia, eikä niitä ole missään kyseenalaistettu. Esimerkiksi Suomi-neidon hameenhelmoja seuraileva E18 -tie Naantalista Espoon ja Kotkan kautta aina itärajalle saakka on maksanut yli kaksi miljardia euroa. Lisäksi tuoreessa budjettiesityksessä esitetään suunnittelurahaa ratayhteyksille Helsingistä sekä Turkuun että Tampereelle.

Valtio kerää liikenteeltä vuosittain yli kahdeksan miljardin euron potin. Väyläinvestointeihin rahaa kuluu esimerkiksi tänä vuonna noin 1,4 miljardia euroa. Ensi vuonna summa pienenee, ellei puolentoista viikon kuluttua budjettiriihessä löydy ketään sanomaan, että satojen miljoonien eurojen leikkaaminen kerralla pois johtaa jälleen väylien korjausvelan kasvuun.

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten laskelmat osoittavat, että kymmenen seuraavan vuoden aikana erilaisiin väylähankkeisiin pitäisi sijoittaa 60 miljardia euroa, jos elinkeinoelämän kilpailukyvystä ja kasvusta aiotaan huolehtia. Summa voi olla liioiteltu, mutta tuskin kovin kaukana totuudesta. Kun perustienpidosta on pitkään tingitty, rästit ovat kasvaneet suuriksi.

Jos liikenneverkko itäisessä ja pohjoisessa Suomessa rapistuu, siitä kärsii ankarimmin metsäteollisuus, joka juuri nyt kannattelee koko kansantaloutta.

Rahapula näyttää vievän väistämättä kohti väyläyhtiötä, jota rahoittamaan houkutellaan muun muassa eläkeyhtiöitä. Se on budjettirahoitusta kalliimpi ja siksi huonompi tapa. Kuka maksaa sijoittajien vaatiman tuoton ja miten?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Kauppahalliaarre

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.