Väylätyöt elvyttävät

Talousuutisten huonontuessa aikaamme vertaillaan 1990-lukuun. Ainakaan liikenteen toimialalla historian ei toivoisi toistuvan.

Edellisen laman puristuksessa valtio perui liikenneinvestointeja ja leikkasi väylärahoja, tienpidosta jopa neljänneksen. Liikenneministeriön esitystä miljardien eurojen elvytyspaketista "Nyt kannattaa sijoittaa tieverkkoon" vuodelta 1993 piti rahoittaa muun muassa ajoneuvon tarraverolla.

Surullista kyllä paketista toteutui vain tuo vero, josta ei ole päästy aikojen parannuttuakaan.

Harvoin väylähanke on niin elintärkeä, että sen lykkääntyminen muutamalla vuodella kaataisi maan. Kansallinen hätätila ei ole sekään, että kansa kärsii vuoden tai kaksi huonommin kunnossapidetyistä väylistä. Mutta se pitää tietysti ymmärtää, ettei kummassakaan tapauksessa synny aitoa säästöä.

Aika ei nimittäin itsekseen korjaa rappeutuvia väyliä. "Säästöt" on aina maksettava takaisin korkoineen. Jokainen talonomistaja tietää, että viisainta on pitää katto ehjänä jatkuvasti eikä aloittaa remonttia vasta kun vesi sataa sisään. Päinvastoin: jos rahaa vain riittää, on viisasta huonona aikana panostaa asioihin, jotka kumminkin on joskus tehtävä.

Onneksi valtion talous näyttäisi nyt tekevän mahdolliseksi viisaamman toiminnan kuin viisitoista vuotta sitten. Leikkausten ja uusien verojen sijasta halutaan elvyttää.

Hyvä elvytys voisi olla myös hyvää liikennepolitiikkaa.

Uusia hankkeita se ei välttämättä tarkoita, sillä niitä on jo muutenkin liikkeellä kiitettävästi. Hallitus joutuu arvioimaan, elvyttäisivätkö hankkeiden aikataulurukkaukset. Suunnitteluprosessi vaatii kuitenkin aikaa, ja suurten projektien nopeuttaminen ei aina onnistu.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen on pitänyt perusväylänpitoa hyvänä elvytysrahoituksen kohteena. Olisi myös hyvää liikennepolitiikkaa panostaa esimerkiksi korjausta vaativiin siltoihin. Tuhatkunta huonokuntoista maantiesiltaa on saanut tai saamassa kuljetuksia haittaavia painorajoituksia.

Myös moniin liikenneturvallisuutta parantavat hankkeet toisivat suomalaisille töitä ja säästäisivät ihmishenkiä, mutta parempina aikoina siihen on ollut vaikea löytää tarpeeksi rahaa.

Huonokuntoisia teitä ja kevyen liikenteen väyliä on tuhansia kilometrejä. Nykyrahoitus turvaa kohtuullisen hyvin päätiestön hyvät ajo-olosuhteet.

Hallituksen toimet puuhuollon turvaamiseksi ovat parantaneet erityisesti sorateiden kuntoa. Tiehallinto arvioi, että nyt tieverkon suurimmat kunto-ongelmat ovat väliportaan tiestöllä. Huonokuntoisten päällysteteiden määrä saattaa jopa kasvaa ensi vuonna.

Maanteiden lisäksi rapistuva rataverkkokin vaatisi kunnostusta. Huonokuntoisia meriväyliä on satoja kilometrejä. Myös radat ja meriväylät on pantava kuntoon ennemmin tai myöhemmin, jos kansallisomaisuuttamme halutaan varjella.

Tärkeitä väylätöitä siis riittää, jos vain on rahaa. Perusväylänpitoon sijoitettu julkinen raha antaa paljon työtä suomalaisille ja siksi rahat jäisivät suurimmalta osalta kotimaiseen kulutukseen. Väyläelvytys ei aiheuttaisi pysyviä menoja valtiolle.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.