Vaalitulos on kansankodille historiallinen koetinkivi

Ruotsissa sunnuntaina pidettävissä valtiopäivävaaleissa siirtyvät ennusteiden mukaan monella tapaa maan poliittiset mannerlaatat. Hyvinvointivaltiota vuosikymmenet rakentaneet sosiaalidemokraatit saavat mielipidemittausten mukaan ennätyksellisen alhaisen kannatuksen. Maahanmuuttovastaiset ruotsidemokraatit kisaavat puolestaan maltillisen kokoomuksen kanssa toiseksi suurimman puolueen asemasta.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että hallituksen muodostamisesta tulee vaikeaa. Ruotsin poliittiseen perinteeseen kuuluu blokkiajattelu, jossa vaihtoehtoina ovat olleet porvareihin tai punavihreihin nojaavat koalititot.

Asetelma alkoi muuttua jo edellisvaaleissa, kun maahanmuuttokriittinen ja uusnatsijuurinen ruotsidemokraatit lisäsivät kannatustaan. Kehitys on jatkunut, ja kun muut puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät ne tee ruotsidemokraattien kanssa hallitusyhteistyötä, tilanne länsinaapurin poliittisessa kentässä on erittäin haastava.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson on pyrkinyt lisäämään salonkikelpoisuutta pyrkimällä häivyttämään puolueen äärioikeistolaista leimaa. Se ei ole vakuuttanut poliittisia vastustajia.

Lisääntynyt ruotsidemokraattien kannatus kumpuaa epäilemättä vahvasti kasvavasta rikollisuudesta, joiden näkyvimpiä ilmentymiä ovat olleet tahallaan sytytetyt autopalot. Ne yhdistetään helposti maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin, jotka ovat kansallismielisten ruotsidemokraattien kärkiteemoja.

Vaikka kansankodissa on alkanut nousta pintaan yhteiskunnallista pahoinvointia, länsinaapurissa menee kansainvälisessä vertailussa edelleen mainiosti. Talouden rakenteita on uudistettu pitkäjänteisesti. Talous on kasvanut vuositolkulla ja työttömyys on pudonnut ennätysalhaiseksi.

Siitä huolimatta Ruotsissa ollaan aiempaa tyytymättömämpiä vanhoihin puolueisiin kuten on nähty muuallakin.

Angela Merkelin asema Saksassa on heikentynyt, Ranskassa perinteisten puolueiden ulkopuolelta presidentiksi valitun Emmanuel Macronin vastaehdokas vaalien toisella kierroksella oli maahanmuuttokriittinen Marine Le Pen ja Italiassa populistit nousivat hallitusvastuuseen. Hengästyttävintä havaintomateriaalia uudenlaisesta vallankäytöstä antaa Yhdysvaltojen päämies Donald Trump.

Vaikka ruotsidemokraatit eivät hallitusvastuuseen nousisikaan, galluppien lupaamalla vahvalla kannatuksella he voivat pitää tehokkaasti esillä politiikkaansa. Esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea. Perussuomalaiset eivät lähteneet hallitukseen vuonna 2011, ja esiintyivät vaalikaudella tuolloisen puheenjohtajansa Timo Soinin johdolla äänekkäänä oppositiona.

Soinin perussuomalaisia vastassa oli enemmistöhallitus. Toisin Ruotsissa. Aika näyttää, tuleeko perustettava vähemmistöhallitus ennen aikojaan tiensä päähän ja länsinaapurissa ajaudutaan ennenaikaisiin vaaleihin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yksin kotona

Saariston operaatio oli turvallisuuspoliittinen teko

Arvoton näytelmä

Kirkkopalojen ehkäisemiseen on yhä panostettava

Elämme maailman maistiaisissa

Eikö sana kuulu, häh!

Nokian vaiheet eivät jätä suomalaisia kylmiksi

Asiakasvirta vetää kuopiolaisliikkeitä Helsinkiin

Politiikkaa ja politikointia

Tasapäisyyttä vai tasa-arvoa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.