Vaalitulos voisi ratkaista Suomen komissaarin

Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vajaan vuoden kuluttua 25. toukokuuta. Puolueissa kuhina on jo alkanut. Erityisesti perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet ehdokkaista, jotka lukeutuvat molempien puolueiden eturivin vaikuttajiin.

Sen sijaan äänestäjien odotukset eivät ole korkealla. Eurovaalit eivät kiinnosta suomalaisia, mistä todistaa alhainen äänestysprosentti. Vuoden 2009 vaaleissa äänestysprosentti Suomessa (40,3) oli tosin hieman korkeampi kuin koko EU:n alueella (38,6).

Vähäinen kiinnostus vaaleja kohtaan on pantu merkille myös Euroopan parlamentissa. Parlamentin perussopimusvaliokunta hyväksyi toukokuussa mietinnön, jonka mukaan parlamentissa edustettuina olevien puolueryhmittymien pitäisi valita oma ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. Ehdokkaat kampanjoisivat ennen vaaleja ja kävisivät esittäytymässä kaikissa jäsenmaissa.

Valiokunta hyväksyi mietinnön äänin 20–4. Vastaan äänestivät valiokunnan eurokriittiset jäsenet, mikä on ymmärrettävää. Eurokriittisten puolueiden muodostama EFD-ryhmä on riitainen ja hajanainen. Koko parlamentin on määrä äänestää mietinnöstä vielä kesäkuun aikana.

Ajatus on kannatettava. Toukokuun vaaleissa sovelletaan ensimmäisen kerran Lissabonin sopimuksen määräystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden poliittisten johtajien on otettava komission puheenjohtajaa valitessaan huomioon eurovaalien tulos. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että puheenjohtaja nousee suurimmasta puolueryhmittymästä.

Suomessa SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on esittänyt, että jatkossa kaikki komission jäsenet valittaisiin europarlamentaarikoiden joukosta. Tämä korostaisi komission poliittista luonnetta ja samalla saattaisi lisätä kiinnostusta eurovaaleihin. Nykyisellään komissio usein koetaan jonkinlaiseksi virkamieshallitukseksi, vaikka jokainen komissaari onkin valittu poliittisin perustein.

Suomessa ei kuitenkaan tarvitse välttämättä jäädä odottamaan koko unionin tekemiä ratkaisuja vaalien mielenkiinnon lisäämiseksi. Myös kotimaisin konstein voitaisiin tehdä paljon.

Yksi mahdollisuus olisi, että puolueet sopisivat uudelleen tavasta, jolla suomalainen komissaari valitaan. Nykykäytäntö on, että valinnan tekevät kulloisetkin hallituspuolueet. Niinpä seuraavan suomalaisen komissaarin viideksi vuodeksi siis nimittää ensi vuonna Jyrki Kataisen hallitus, joka kuitenkin itse väistyy jo seuraavana keväänä.

Nykyhallituksen todennäköinen valinta osuu kokoomuksen ehdokkaaseen. Esillä ovat olleet Katainen itse sekä ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

Demokraattisempi tapa olisi, että komissaariksi nimettäisiin sen puolueen ehdokas, joka eurovaaleissa menestyy parhaiten. Hyvä olisi, jos puolueet nimeäisivät oman komissaariehdokkaansa jo ennen vaaleja.

Käytäntö lisäisi mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan ainakin jonkin verran. Puolueiden pitäisi toimia nopeasti, jotta sopimus saataisiin aikaan hyvissä ajoissa ennen ensi kevään vaaleja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.