Vaihtoehtoja ovat edelleen ero eurosta ja velkaleikkaus

Vaikka Kreikan parlamentin maalle hyväksymä tiukka talousohjelma läpäisee EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n seulan, enemmän kuin epävarmaa on Kreikan talouden palaaminen kasvu-uralle. Sitä enteilee pelkästään Kreikan pääministeri Alexis Tsipraksen lausunto, jonka mukaan hän ei usko kaikkiin sopimukseen kohtiin.

Kuinka kivuliaan matokuurin nieleminen voi onnistua, kun maan pääministerin sitoutumisaste on tätä luokkaa, ja Kreikan uudistukset ovat tähän mennessä jääneet sopimuksista huolimatta tekemättä?

Vaaleista toiseen vaihtuneet kreikkalaispäättäjät ovat tyytyneet leikkauksiin todellisten reformien sijaan. Maassa rehottaa korruptio, veronkanto on rempallaan ja julkinen sektori giganttinen suhteessa kansantalouden kokoon.

Tsipraksen lausunto on tulkittavissa, että nykyisen hallituksen mielestä vain osa sopimuksesta on toteuttavissa. Kysymys kuuluu, miltä osin sopimusta on tällä kertaa tarkoitus noudattaa. Uudet vaalit ovat todennäköiset, ja kuka sanoo, miten asiat lähtevät sen jälkeen etenemään?

Harmillista myös on, millaista retoriikkaa osapuolet käyttävät. Sosiaalisessa mediasta löytyy otos, jossa Belgian entinen pääministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Guy Verhofstadt purkaa turhautumistaan ja kaataa täyslaidallisen Tsiprasin niskaan. Lainaneuvottelujen loppusuoralla saman teki valtionvaltiovarainministeri Alexander Stubb.

Huonommaksi eivät jääneet kreikkalaisetkaan. Entinen valtiovarainministeri Gianis Varoufakis nimitti muita velkojamaita terroristeiksi. Tsipras nosti esiin Suomen ja Hollannin nihkeyden neuvotteluissa. Hänen mukaansa ne eivät halunneet antaa lisää rahaa, mutta ”nyt heidän on pakko antaa 82 miljardia euroa. He hyväksyivät myös velan uudelleenjärjestelyn”.

Ei kovin viisasta ja diplomaattista puhetta tilanteessa, jossa neuvottelutulos on kaikkea muuta kuin sinetöity. Vai kokeeko Tsipras, että euromaiden on pakko hyväksyä sopimus tai jopa niellä niille epäedullisempiakin vaihtoehtoja?

Sekään ei ole mahdotonta, vaikka se on vastoin EU:n bail out -periaatetta. Sen mukaan komissio, EKP tai yksikään toinen jäsenvaltio ei joudu vastuuseen toisen jäsenvaltion velvollisuuksista. Bail out -periaate ja samalla Suomen vakuudet on kierretty kuin pujottelukeppi Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kautta.

Tosiasiallisesti Kreikan talous on ajautunut surkean talouspolitiikan seurauksena tilanteeseen, jossa on jo pitkään ollut relevantti kysymys, kykeneekö se nousemaan velkaikeensä alta. Yritysmaailmassa Kreikka olisi yrityssaneerauksessa suojassa velkojiltaan, ja sen lainoja leikattaisiin. Jos sekään ei auttaisi, yritys tekisi konkurssin.

Mutta kun valtio ei ole yritys ja eikä se voi tehdä konkurssia, nyt neuvotellun sopimuksen vaihtoehdoiksi jäävät Kreikan ero eurosta tai lainojen merkittävä leikkaaminen. Näin, vaikka Kreikan vanhojenkin lainojen lyhennykset alkavat vasta ensi vuosikymmenellä.

Euroopan johtajilla on vain huonoja vaihtoehtoja tarjolla. Sanansa sanottavana on myös Kansainvälisellä valuuttarahastolla, joka pitää velkojen leikkaamista perusteltuna.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.