Valintakokeen ongelmia ei pidä vähätellä

Lääketieteen valintakokeen vilppiepäilyt kuitattiin kokeita järjestäneiden yliopistojen puolelta yllättävän kevyesti. Lääketieteellisten alojen valintatoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka Pelkonen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että toinen vaihe pidetään pienryhmissä kampuksilla ja siinä vaiheessa mahdolliset huijarit todennäköisesti jäävät kelkasta. Myös Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä totesi korona-aikaisten etäkokeiden sujuneen hyvin (Savon Sanomat 21.5.).

Sanat eivät ymmärrettävästi lämmitä niitä, jotka jäävät huijareiden taakse etänä järjestetyn karsintakokeen pisteissä ja siten toisen vaiheen ulkopuolelle. Kokeeseen on valmistauduttu jopa vuoden verran hyvin tiiviisti. Opiskelupaikka on avain haluttuun ammattiin ja elantoon. Sillä on valtava merkitys yksilötasolla. Karsiutumisen pettymystä pahentaa se, että järjestelmä on rakennettu niin, että joku voi mennä vilpillä ohi.

Yliopiston puolella voidaan ajatella, että koulutusohjelmaan saadaan joka tapauksessa pätevintä ainesta ja parhaimmisto valikoituu viimeisestä vaiheesta. Pyrkijöiden oikeusturvasta ei pidä kuitenkaan tinkiä. Järjestelmä ei saisi millään tavalla ohjata vilppiin.

Lääketieteen opiskelupaikoista käydään kovaa kilpailua. Esimerkiksi valmistaviin kursseihin saatetaan käyttää tuhansia euroja. Yhden palvelutarjoajan sivuilla tämän vuoden valintamenettely kuvataankin suorasanaisesti: Ensimmäinen vaihe mahdollistaa periaatteessa kokeessa huijaamisen, ja toisen vaiheen tehtävä on karsia nämä huijarit pois (lääkisvalmennus.fi).

Koronapandemia ja kokoontumisten rajoittaminen muuttivat korkeakouluvalintoja. Lääketieteen opiskelupaikoistakin peräti 75 prosenttia täytettiin tällä kertaa todistusten perusteella. Loput paikat jaetaan valintakokeiden perusteella. Kaksi tuntia kestäneeseen ensimmäiseen etäkokeeseen osallistui 7 300 hakijaa.

Huijaaminen nousi julkisuuteen tiistaina pidetyn etäkokeen jälkeen, kun Iltalehti uutisoi kyseisen päivän Google-hauista. Valintakokeessa esiintyneitä termejä haettiin hakukoneesta selvästi tavallista tiuhempaan. Hakukoneiden ja netin hyödyntäminen on vain yksi muoto vilpistä. Kuten Savon Sanomien haastattelema hakija kertoi, vilpin tavoista ja mahdollisuuksista oli käyty keskustelua sosiaalisessa mediassa jo jonkin aikaa. Kokeen tekeminen porukalla tai ammattilaisen apuun turvautuen olivat olleet esillä. Vaikka vilppi on kiellettyä, panokset ja houkutus ovat voineet olla monelle liian suuret.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.