Vallankäyttö on sukupuolittunut elokuva-alallakin

Yle julkaisi Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä laajan jutun elokuvaohjaaja Aku Louhimiehen vallankäytöstä erityisesti naisnäyttelijöitä kohtaan. Uutinen on jatkoa #metoo-kampanjan paljastuksille häirinnästä, jota on tehty myös taiteen nimissä. Näyttelijät syyttävät Louhimiestä alistavista ja nöyryyttävistä menetelmistä muun muassa seksikohtausten kuvauksissa.

Louhimies tiedetään vaativaksi ohjaajaksi, joka piiskaa työryhmäänsä äärirajoille. Hän kertoo hakevansa dokumentaarisuuden illuusiota. Esimerkiksi Tuntemattomassa sotilaassa (2017) pääosien esittäjät joutuivat työskentelemään aidosti väsyneinä ja niukalla ruualla.

Ylen uutinen kuitenkin synnyttää epäilyn, että ohjaaja kohtelee naisia enemmän kaltoin kuin miehiä. Kahdeksan eturivin naisnäyttelijää kertoo kokemuksistaan, joiden jälkeen he eivät enää aio esiintyä Louhimiehen elokuvissa. Karuin tarina on Käskyn (2007) pääosaa esittäneellä Pihla Viitalalla. Kuvausryhmästä vahvistetaan Viitalan kertomus, että hänen itsetuntonsa pyrittiin murtamaan. Myös fyysinen rääkkääminen ylitti totutut rajat.

Kriitikot ovat ylistäneet Louhimiehen teosten laatua, ja ne ovat keränneet myös komeita katsojalukuja. Kysymys kuuluu, vaatiiko taide todellista kärsimystä nyt kerrotussa muodossa. Vastaus on kielteinen. Näyttelijän ja ohjaajan yhteistyön tulee perustua luottamukseen ja yhdessä sopimiseen. Hyvä ohjaaja uskaltaa myös luottaa ammattilaisen kykyyn näytellä.

Louhimiehen tapaus paljastaa jälleen kerran vallankäytön sukupuolittuneisuuden. Alan käytäntöjä on syytä käydä läpi laajasti muun muassa Elokuvasäätiössä, joka päättää tuotantojen julkisesta rahoituksesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.