Valoa Saimaan kanavalla

Saimaan kanavalla kuljetetaan noin kaksi miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Ulkomaankaupasta se on vain pari prosenttia, mutta Itä-Suomelle kanava on huomattavan tärkeä väylä.

Kanavaa pitkin kuljetetaan erityisesti raakapuuta, metsäteollisuuden tuotteita ja mineraaleja Suomenlahdelta Siilinjärvelle ja Joensuuhun saakka. Itä-Suomessa 25 yritystä käyttää kanavaa kuljetuksiinsa, ja niistä yhdelletoista se on elinehto. Kanava tukee 8 600 itäsuomalaista työpaikkaa tarjoamalla elinkeinoelämälle edullisen ja maanteiden kanssa kilpailevan kuljetusväylän.

Viime vuonna kanavan koki 40 000 matkustajaa. Matkailussa on paljon potentiaalia, jos sitä osataan hyödyntää.

Venäjän puutullit eivät ole ainakaan vielä paljon syöneet liikennettä. Raakapuuta tuodaan nyt Venäjän sijasta muun muassa Baltiasta. Myös mineraalikuljetukset ovat lisääntyneet.

Hyvä esimerkki luovuudesta on kuopiolaisillekin tuttu Saimaa Terminals Oy, joka alkoi viime vuonna kuljettaa paperia kanavan kautta suoraan Moskovaan. Venäjä aikoo avata sisäiset vesitiensä kansainväliselle liikenteelle. Sitten oikoväylää pitkin voi seilata Mustalle merelle ja aina Välimerelle asti.

Saimaan kanava valmistui vuonna 1856. Sota sulki sen, mutta liikenne alkoi uudelleen 40 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto vuokrasi Suomelle alueellaan olevan osan kanavasta. Järjestely on kansainvälisesti hyvin harvinainen. Parhaillaan neuvotellaan tuon vuonna 2013 umpeutuvan historiallisen sopimuksen uudistamisesta.

Suomi pyrkii vakaaseen sopimukseen, joka turvaa kanavan kilpailukyvyn ja sujuvan liikenteen.

Hankalien oikeudellisten ja teknisten kysymysten ohella neuvotteluissa on törmätty vaikeisiin periaatekysymyksiinkin. On neuvoteltu mm. rajavartioinnin järjestelyistä, sopimuksen irtisanomisoikeudesta, vuokra-alueen rajoista ja kolmansien maiden alusten kulkuoikeuksista. Suomi on nähnyt vaivaa saadakseen sopimuksesta myös matkailulle suopean.

Vaikeimmat asiat on nyt ratkottu. Neuvottelijoilla on yhteisymmärrys jo vuokran määrästäkin, josta odotetaan Venäjän hallituksen virallista tarjousta.

Neuvottelut pyritään saamaan päätökseen ensi kesänä. Sitten valtiosopimus on vielä käsiteltävä molempien maiden valtioelimissä. Suomessa sopimuksen hyväksyy eduskunta.

Saimaan kanava aiheuttaa Suomen valtiolle noin kymmenen miljoonan euron kustannukset vuodessa. Suurin menoerä on kanavan ylläpito. Lisäksi Saimaan luotsausta subventoidaan noin neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.

Maksamme kanavasta vuokraa noin 300 000 euroa vuodessa. Vuokraa ei ole tarkistettu tällä vuosikymmenellä ja sitä voi pitää alhaisena.

Palveleva kanava vaatii hyvän sopimuksen lisäksi hyvää liikennepolitiikkaa. Väylä on pidettävä hyvässä kunnossa. Valtiolta vaaditaan myös luotsaustuen tapaisia toimia, jotta kanavan kilpailukyky säilyy. Valtion tuki on aluepoliittisesti hyvin perusteltu.

Saimaan kanavan tulevaisuus näyttää taas valoisalta. Liikenne voi jatkua ja edistää Itä-Suomen elinkeinoja ja hyvinvointia seuraavatkin puoli vuosisataa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

KHO:n katselmus Kuopiossa on paikallaan

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Lääkäreillä pitää olla velvoitteet julkiselle puolelle

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Lobbarirekisteri lisää median vastuuta

Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.