Valoisan ajan joulu

Juhannus on luonnon ikiaikainen oma näytelmä–tuoreiden lehvien, tuoksujen, makujen, valon, yöttömän yön juhlaa. Kun sen sanotaan olevan herttainen, se on silloin hellä, hyvä, sydämellinen, miellyttävä, suloinen, viehättävä, soma, ihana.

Juhlan innokkaalle viettäjälle se tuottaa iloa ja/tai surua, jopa kuoleman. Varhaiskeskiaikainen sananparsi ”Kirjava kesäinen Kiesus, monimuotoinen Jumala” samastaa luonnon ja jumalallisuuden esikristilliseen tapaan. Kauniimpaa, taianomaisempaa näkyä saa hakea kuin soutuveneet juhannusvesillä. Jotkut niistä kaatuvat hukuttaen veneilijän tämän omasta syystä.

Juhannus oli alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Keskiajalla kirkko nimesi kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi. Johannes Kastajan syntymäjuhlan nimeksi yleistyi juhannus, Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.

Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin sanalla midsommar ja sen suomenkielisillä väännöksillä mittumaari – mittumaarja – mettumaari. Monet juhannuksen perinteistä juontuvat vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana.

Suomalaisen juhannuksen historia ja nykypäivä kuvautuu muun muassa seuraavista: satovuoden, karjaonnen ja säiden ennustaminen; lemmentaiat naimaonnen takaamiseksi; juhannussauna ja -uinti; koivuvihdat; juhannuskokko; juhannussalko (majstång); juhannuskoivut; lavatanssit; mökkeily; telttailu; veneily; festarit; makkaranpaisto; juhannuskänni.

Suomessa juhannus on ollut virallinen liputuspäivä sitten vuoden 1934.

Suomalaisen juhannuksen alkuperä liittyy Ukon vakat –nimiseen, kevätkylvön jälkeiseen keskikesän esikristilliseen juhlaan, jota on kutsuttu myös vakkajuhlaksi. Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta Ukon juhlaksi. Muinaissuomalainen Ukko oli sateen ja ukkosen jumala: ihmisten ja karjan hedelmällisyyden jumala, sateen antajana elintärkeä maalaisyhteisölle.

Veden äärellä, järven tai joen rannalla kallisteltiin ”Ukon maljoja” sisältönä juhlan kunniaksi pantu olut. Kun Suomessa opittiin tislaamaan viinaa, viina korvasi usein oluen. Maljariittiin kuului loitsun luku, maljan juonti ja veden pirskottaminen. Ukolle uhrattiin ruokaa ja olutta.

Uhraamisen jälkeen juhlaväki nautiskeli itse ruokaa ja olutta, joita oli varattu runsaasti. Ukon vakat olivatkin käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit. Niiden arveltiin tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Mitä enemmän juhannuksena juotiin, sitä parempi tuli sadosta, uskottiin.

Mikael Agricola luonnehti Psalttarin esipuheessa vuonna 1551 Ukon vakkoja juomisena; nykykielistettynä näin: ”Ja kun kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon malja juotiin. Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka. Sitten paljon häpeällistä siellä tehtiin, niin kuin sekä kuultiin että nähtiin.”

Juhannussyömingit ja juomingit eivät ole ulkoiselta olemukseltaan Suomessa aikojen kuluessa paljonkaan esikristillisistä Ukon bakkanaaleista muuttuneet. Juhannusperinteet eivät siirry enää pystysuoraan vanhemmilta lapsille yhtä merkitsevästi kuin ennen.

Talonpoikaisperinteet perustuivat elinkeinon edistämiseen ja luontoon. Niiden tavoite oli jokapäiväisen elämän hyvinvointi koko vuodeksi. Nykyjuhannuksena tavoitellaan ihmisen mielihyvää ja nautintoa, mutta vain hetkeksi. Festarijuhannus edustaa julkista, perinteistä elvytettyä, rakennettua juhannuksen vieton tarjontaa pontimina raha ja ihmisen taipumus romanttisuuteen.

Menneen romantisointi muuttuu monen mielessä haaveilun kohteeksi. Markkinointi on oivaltanut sen yhdistämällä romanttisen entisen ja innovatiivisen nykyisen.

Juhannuksesta on muovautunut juhlinnan kiehtova valintatalo.

Juhannusyleisölle myydään taikoja sisältäviä lappusia, maakuntien perinteisiä juhlaruokia, puoluejohtajia nähtäväksi ja kuultavaksi, pop-muusikoita, rokkareita ja tv-tähtiä perinteisen juhannuskokon, morsiusparin ja eksoottisten tukkilaisten oheen.

Toisinpäin ajatellen perinteiseen juhannukseen on lisätty uutuuksia niille, joilta juuret maaseutuun ja menneisyyteen ovat jo katkenneet. Tämän päivän juhannuksen viettäjä odottaa vaihtelua, uusia elämyksiä kuin maailmanympärysturisti. Pitäähän juhannuksenvieton erota tavallisista juhlintaviikonlopuista.

Juhannuksen juhlijat jakautuvat karkeasti perinteisten juhannustapojen toistajiin ja innovoituneihin uusien juhannuskokemusten etsijöihin.

Tunnelman etsijöille on juhannuksena tarjontaa moneen lähtöön.

Moderneista taioista metalliin tarjoaa nykyinen juhannuksenvietto perhe-, ystäväkeskeisen tai yksilöllisen juhlinnan lisäksi. Suomen mökkirakas viiden miljoonan kansa grillaa makkaraa, tappaa hyttysiä, tanssii, musisoi, saunoo, veneilee, juo viinaa ja polttaa omaa kokkoa tai käy lähimmällä juhannuskokolla. Tällä kansalla on lähes puoli miljoonaa mökkiä.

Festareilta löytyy keskiyönauringon juhlintaa, poppia, rokkia, metallia, koti- ja ulkomaisia artisteja.

Juhannuksena ollaan ystäviä ventovieraidenkin kanssa, kuten jouluna. Suomalainen juhannus on kysynnän ja tarjonnan markkinatuote.

Itse elettynä kokemuksena juhannus realisoituu elävimmin eloisina muistoina aistimaailman kautta aivan kuin nuoruuden lukumuistoissa William Shakespearen Juhannusyön uni ja F. E. Sillanpään Ihmiset suviyössä.

Juhannus on valoisan ajan joulu.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston etnologian professori emerita, Turun yliopiston uskontotieteen ja Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti sekä tietokirjailija.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vereslihalla

Sote-palvelujen järjestämisessä liikaa vaihtelua

Hallituksen on kannettava vastuunsa turvallisuudesta

Uusi hallitus tarvitsee vahvan alun

Pohjoinen lämpeni ja poro nääntyi nälkään

Vastakkainasettelun ilmapiirissä on kiky-lisää

Kalakukon nimisuoja ei toimi toivotusti

Osataanko yhteisöllisyyttä arvostaa ja johtaa?

Hyvä elämä, armelias kuolema, mielellään ei jäisen vuoren huipulla

Hallituksen on tärkeintä ryhtyä nyt oikeisiin töihin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.