Valtaa on, jos sitä annetaan

Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö SAK on pitänyt edustajakokoustaan Tampereella ja antanut odotetusti puheenjohtajalleen Lauri Lylylle valtakirjan jatkaa tehtävässään myös seuraavat viisi vuotta. Valinta oli yksimielinen Lauri Ihalaiselta kesken kaiken puheenjohtajuuden perinyt Lyly on edeltäjänsä tavoin sosiaalidemokraatti.

Matti Huutola jatkaa varapuheenjohtajana SAK:n toisen poliittisen valtaryhmittymän vasemmistoliiton luottomiehenä. SAK korostaa nykyisin poliittista avoimuuttaan, mutta henkilövalinnoissa se ei ole vielä näkynyt. Takavuosina keskusta yritti saada jonkinlaista jalansijaa muutamissa SAK:n jäsenliitoissa. Tuloksissa ei ole ollut kehumista. Lähivuosina nähdään, onnistuvatko perussuomalaiset yhtään paremmin pyrkimyksissään, jos puolue jää pysyvästi suurten joukkoon Suomen poliittisessa elämässä.

SAK:n puheenjohtajat ovat olleet perinteisesti tasavallan mahtimiehiä, jotka ovat saaneet sanoillaan yhteiskunnan pyörät pysähtymään ja hallituksen ministerit ottamaan lusikan kauniiseen käteensä. Valtaa on vahvistanut tiivis kytkös takavuosien valtionhoitajapuolueeseen SDP:hen.

Toisaalta syntyi jo takavuosinakin joskus tilanteita, joitten aikana nähtiin,että SAK:n puheenjohtajalla on valtaa vain niin paljon, kuin jäsenliitot ja niitten johtajat sitä hänelle antavat. SAK:n neuvottelema tulopoliittinen ratkaisu osoittautui silloin tällöin pelkäksi paperiksi, jolle isompia palkankorotuksia ja parempia työehtoja tavoitelleet liittojohtajat eivät antaneet mitään arvoa.

Lauri Lylyn puheenjohtajakaudella keskitetyt tupot ovat vain pelkkä muisto menneiltä ajoilta, kun työnantajien EK on kieltäytynyt jyrkästi laajoista kokonaisratkaisuista. SAK-laisessa kentässä valta on jakaantunut liittojohtajille, joista jokainen käy neuvotteluja omalla tavallaan - kuka rauhallisemmin, kuka kärkevämmin.

SAK:n keskusjohdon asema heikentyy sitä nopeammin, mitä enemmän päätösvaltaa siirtyi ammattiliitoille tai jopa yksittäisille työpaikoille, kuten työnantajat mielellään näkisivät. Pienten ammattiliittojen yhtyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi antaa näiden superliittojen johtajille liki samanlaiset vaikutusmahdollisuudet kuin oli SAK:n puheenjohtajilla heidän voimainsa päivinä. Esimerkiksi kuljetusala saa hetkessä koko Suomen kansantalouden polvilleen.

Ay-kentän pirstaloituminen ei ole irrallinen yhteiskunnallinen ilmiö, vaan mukailee koko Suomen suurta yhteiskunnallista muutosta. Julkisuudessa SAK-lainen ay-liike on jumiutunut jollain tapaa saavutettujen etujen puolustajaksi. Yksi syy on siinä, että aktiivinen jäsenkunta on ikääntynyt ja nuoria ei ole saatu tilalle. Pitkien perinteittensä painolla järjestö kuitenkin säilyy vielä pitkään merkittävänä voimana, vaikka teolliset työpaikat vähenevät ja korkeasti koulutettujen Akava kasvattaa jäsenmääräänsä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.