Valtiopäivien avajaiset ennakoivat vaikeaa kevättä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäivien avajaisissa torstaina Finlandia-talossa, miten jo Suomen itsenäisyyden alkuaikoina nähtiin, että erilaiset näkemykset, syvät ristiriidatkin, voidaan ratkaista demokratian menetelmillä. Viime kädessä vaikka omia ojentamalla. Niinistö opasti kansanedustajia pitämään päänsä kylmänä, malttamaan mielensä ja muistamaan kokonaisuuden. Lisäksi kansaa edustavien pitää osoittaa arvostavansa paitsi omaa työtään myös toisella tavalla ajattelevien työtä.

Presidentin näkemyksiä myötäili omassa puheessaan eduskunnan puhemies Maria Lohela (ps.), joka toivoi hälyn ja levottomuuden sijaan asiallista keskustelua toisen ihmisen kunnioittamisen ja yhteisymmärryksen hengessä, paitsi eduskunnassa myös sosiaalisessa mediassa.

Lohela aprikoi osuvasti, miten tuntuu kuin historia olisi hajonnut ja yhteiset kertomukset pirstaloituneet lukuisiksi vastakkaisiksi tulkinnoiksi.

Kehotukset tolkulliseen toimintaan tulivat tarpeeseen, sillä eduskunnalla on edessään hyvin työteliäs ja vaikea kevät: 121 hallituksen esitystä ja seitsemän valtioneuvoston selontekoa. Suurin vääntö nähtäneen sote-uudistuksen valinnanvapauslaista. Kiireellisin asia lienee maakuntalain käsittely. Eniten ääntä eduskunnassa aiheuttanevat kansalaisaloitteet eutanasian sallimisesta ja sukupuolineutraalin avioliittolain purkamisesta.

Presidentti myös kannusti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta tekemään ratkaisuja, koska ”tekemättäkään ei voi jättää”. Viittaukset arvosteluun ja julkisuuden melskeeseen aiheesta ja aiheen vierestä sopivat moneenkin viime aikojen kohuun, joista tuorein lienee liikenneverkkoselvitys.

Eduskunnan työhön tuo lisähaasteita kansainvälinen tilanne. Niitä Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo valtiopäivien avajaisten juhlajumalanpalveluksessa Helsingin Tuomiokirkossa kutsui tämän ajan aaveiksi: kansat eristäytyvät, rajoja muurataan umpeen, totuutta ja valetietoa sekoitetaan, valtiosuhteet kärjistyvät, talousjärjestelmä murenee ja kansanvaltaa johdatellaan joukkovoimaksi.

Presidentin mielestä Suomen rooli on rauhan rakentajan rooli, kaikkialla ja kaikin tavoin. Myöskin tässä tilanteessa, jossa ei ole oikein selvää, mikä länsi on, kun ”meistä länteen aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria”. Rauhanrakentamisen ohessa Suomen on pahan varalta turvattava omaa olemistaan. Presidentin puheen kumppanuuksia ja Yhdysvaltoja koskeva kohta herätti ajatuksia turvaamiskeinoista: ”Yhdysvaltojen kanssa rakennamme pitkän suhteen pohjalle, joka asehankinnoista lähtien on myös tuottanut tuloksia.”

Niinistön puheen lopun syrjähyppyä on mahdollista pitää kaiken kuullun jälkeen mojovana piikittelynä. Presidentti muistutti, miten eduskunta teki vuosikymmenen vaihteessa itsestään ulkopolitiikan ylimmän vartijan tilanteessa, jossa tasavallan presidentti ja hallitus olisivat eri mieltä. Syrjähyppy johdattaa kysymään, olisiko eduskunnasta siihen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.