Valtuustoihin tilauksessa humaaneja vastuunkantajia

Kansanvallassa vaalipäivä on aina juhlapäivä, mutta juhla on siitä omalaatuinen, että siinä keskitytään huolehtimaan huomisesta. Tämänpäiväiset kuntavaalit poikkeavat vieläpä totutusta: niissä kuljetaan osittain kohti tuntematonta.

Suuri muuttuja on sote-uudistus, joka siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen maakunnille vuodesta 2019 alkaen. Vaikka soten edessä on poliittisia mutkia, ei uurnille voida käydä kuin siitä lähtökohdasta, että uudistus toteutuu.

Hallitus on linjannut, että sote ei nosta kokonaisveroastetta. Ohjeistus on otettava vakavasti myös tehtäviltään riisutuissa kunnissa. Vaikka houkutus olisi suuri panostaa ennennäkemättömästi vaikkapa kulttuuriin ja harrastustoimintaan, tulee raja nopeasti tai tarkalleen ottaen heti vastaan.

Soten myötä kunnista tulee nykyistä pienempiä hallinnollisia ja rahankäytön yksikköjä, minkä täytyy johtaa kevyempään byrokratiaan ja parempaan läpinäkyvyyteen yhteisten varojen käytössä. Budjettien pienenemisen oheisseurauksena leväperäisyyksiä on vaikeampaa piilottaa.

Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi muistuttaa, että kuntien suhteelliset erot taloudenpidossa korostuvat uudistuksen jälkeen. Kun kunnallisveroprosentit laskevat vaihteluvälille viidestä kymmeneen prosenttia, saatetaan nähdä toisen kunnan pärjäävän toista puolet pienemmällä verotuksella (Torstaivieras 23.3.). Jatkossa terve kuntatalous on entistä merkittävämpi yritysten sijoittumista ja ihmistenkin muuttoa ohjaava tekijä.

Pelkkä säästäminen ei riitä etenkään kaupungeissa, jotka tähtäävät valtakunnanosakeskuksiksi. Toukokuussa tehtävänsä jättävä Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen arvioi, että kaupungin investoinnit tulisi nostaa keskimääräisestä 40:stä noin 60 miljoonaan euroon vuodessa (SS 5.4.). Parosen kauden päättyessä Kuopion velkaantuminen on pysäytetty ja väkimäärä noussut keskittymisen ja kuntaliitosten ansiosta lähelle 120 000:ta. Kiitos hyvästä kehityksestä kuuluu virkamiesjohdon lisäksi menneille valtuustoille.

Jatkossa talouden yhtälö ei helpotu. Investointeja on lisättävä suhteessa kaupungin muuhun kasvuun. Samalla on pidettävä kuntalaisia ja yrityksiä rasittavat verot, maksut ja piiloverojen omaiset välttämättömät kustannukset kurissa. Toisaalta kouluissa ja muissa jäljelle jäävissä palveluissakaan ei pitäisi tyytyä vain minimiin, jotta kaupunki pysyisi houkuttelevana lapsiperheille. Kulttuuripalvelujen on oltava kasvukeskuksen arvon mukaiset.

Väestömaantieteen suuri kehityslinja sanelee, että monikertainen taloushaaste lankeaa Pohjois-Savossa suurimpana Kuopion valtuustolle. Myös Iisalmi, Varkaus ja ne väestössä vastikään ohittanut Siilinjärvi kohtaavat samat lainalaisuudet. Kuntatalous vaatii valtuutetuilta yhä huomattavia kykyjä laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Jaettavana on usein niukkuutta. Vastuunkantajien on osattava olla monena, yhtä aikaa jalat maassa ja pää rohkeasti tulevaisuudessa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.