Vammaisten kohtelussa on kyse ihmisoikeuksista

Kansalaisaloite vammaispalvelujen kilpailuttamisen lopettamiseksi etenee eduskuntaan, sillä se saavutti keskiviikkoiltana 50 000 kannattajan rajan.

Aloite tavoittelee julkisia hankintoja koskevaan lain yhdeksänteen pykälään 16. kohdaksi rajausta, joka jättäisi vammaisten henkilöiden koko elämän mittaisten välttämättömien palvelujen kilpailuttamisen hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Kansalaisaloite on oikealla asialla. Yhteiskuntamme vähäosaisiin kuuluvien vammaisten ja heidän läheistensä kokemat käytännön ongelmat ovat osoittaneet, miten vaikeaa hankintalakia on soveltaa toimivalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jatkuvista kilpailuttamisista aiheutuvat ongelmat eivät tosin rajoitu pelkästään vammaisten asumispalveluihin vaan pulmia on myös esimerkiksi vanhustenhoidossa.

Suomikin ratifioi viime vuoden kesäkuussa kymmenen vuotta vanhan vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. EU ratifioi sopimuksen 2011. Kaikesta huolimatta Suomi päätti viime maaliskuussa yhä sisällyttää hankintalakiin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, mikä velvoitti kunnat ja kuntayhtymät kilpailuttamaan edelleen myös vammaisten asumispalvelut, elleivät ne itse tuottaneet niitä.

Vaikuttaa ikävästi siltä, että kirjailija Juhani Ahon kuvaus savolaisista orjamarkkinoista Sawo-lehdessä joulukuussa 1886 on totta yhä. Aho kirjoitti, miten ”kunnan yhteisiä vaivaisia ja köyhiä on julkisella huutokaupalla tarjottu vähimmän vaativalle hoidettavaksi”. Kilpailuttamiset ovat olleet Ahon kuvaamien aikojen tapaan yleisesti hintakilpailuja, joissa laatuvaatimukset ovat olleet toissijaisia.

Kaupankäynnin kohteet läheisineen joutuvat kokemaan monenlaista ahdistusta, huolta ja murhetta, kun palvelutuottajan vaihtumisen lisäksi henkilökuntakin usein vaihtuu.

Kansalaisaloitteen tukisivustolla kerrotaan, että haave pienten ja paikallisten yritysten liiketoiminnan tukemisesta ei ole toteutunut, vaan kansainväliset pääomasijoittajien omistamat isot yritykset ovat ostaneet pieniä kilpailijoitaan. Yrityskauppoja on tehty jopa 500. Raha on ratkaissut.

Kilpailutuksissa vammaisilla ei ole ollut roolia, koska sopimuksista neuvottelevat luonnollisesti kunnat palveluntuottajien kanssa. Tämä on johtanut paikoin siihen, että vammaisilla ihmisillä ei ole ollut välttämättä oikeutta valita asuinpaikkaansa. Heitä on myös voitu velvoittaa käyttämään tiettyjä asumisjärjestelyjä, hyvinkin kaukana läheisistään ja tutuiksi tulleista ympäristöistään.

Vammaisten kohtelu hankintalain soveltamisineen ja tulkintoineen on häpeäksi Suomelle ja osoittaa, ettei meillä ole oivallettu, miten kyse on perimmältään ihmisoikeuksista ja niiden kunnioittamisesta. Kansalaisaloitteelle onkin syytä toivottaa yhä lisää allekirjoittajia ja menestystä eduskuntakäsittelyssä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ikäihminen, ota loppukiri ja nauti!

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Lääkäreillä pitää olla velvoitteet julkiselle puolelle

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Lobbarirekisteri lisää median vastuuta

Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Koleus kurittaa liiketoimia ja siihen on sopeuduttava

Mylläri Menocchion maailmankuva

Keskustan tilanne on vakava

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.