Vanhuuteen varautuminen ei kuulu pelkästään yksilölle

Vanhustyön keskusliitto kampanjoi valtakunnallisella vanhustenviikolla tänä vuonna teemalla, joka koskee oikeastaan enemmän työikäisiä kuin vanhuksia. Varaudu vanhuuteen -otsikon alla muistutellaan, että esimerkiksi tulojen pienenemiseen ja omasta terveydestä huolehtimiseen kannattaa valmistautua ennen kuin on liian myöhäistä.

Tulotason huomattavan laskun ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään eläkkeelle jäävälle. Moni työikäinen ei kuitenkaan ajattele kovin aktiivisesti, mitä muutos pankkitilillä toden teolla merkitsee. Vanhustyön keskusliiton teettämän kyselyn mukaan noin kolmannes eläkeläisistä havahtui varautumiseen vasta jäädessään eläkkeelle. Noin puolet 50–69-vuotiaista vastaajista kertoi säästäneensä rahaa, mutta tulo- ja menoarvion vanhuusvuosille oli tehnyt vain viidennes.

Henkilökohtaisen taloudenpidon haastetta kasvattaa sinänsä myönteinen ilmiö eli eliniän piteneminen. Esimerkiksi vuosina 1975–77 syntyneistä eli paraikaa parasta työikäänsä elävistä ennakoidaan, että joka viides nainen yltää 100-vuotiaaksi ja joka viides mies 95-vuotiaaksi. Yhä pidempään jatkuva vanhuus yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen asettaa valtavan haasteen eläkejärjestelmälle ja eläkkeiden pysymiselle palkka- ja kustannuskehityksen mukana. Myös yksilön kannalta ilahduttavan pitkä ikä tuo omat oheisongelmansa. Elämän suuret investoinnit, ennen kaikkea omistusasunto, on tehty aikaa sitten eikä uusiin ole varaa, mutta esimerkiksi remontteihin pitäisi olla.

Eläkesäästäminen ja muu sijoittaminen kannattaa, jos siihen liikenee varoja. Yhteiskunnallisena ratkaisuna kaiken vastuun sälyttäminen yksilöiden harteille on kuitenkin liian yksinkertainen. Eläkejärjestelmä on luotu pohjimmiltaan siksi, että ihminen on luontojaan liian lyhytnäköinen säästääkseen vastaavaa summaa jatkuvasti palkkatuloistaan. Lähtökohtaisesti eläkkeellä pitää pystyä jatkossakin elämään. Pienituloisillakin on oltava oikeus säälliseen toimeentuloon vanhuudessaan.

Myös puheessa terveyden ja toimintakyvyn ylläpidosta korostuu liiaksi ihmisiä syyllistävä sävy. Tokihan omasta hyvinvoinnistaan kannattaa pitää huolta syömällä terveellisesti, liikkumalla ja nukkumalla riittävästi. Terveenä pysyminen pidentää ikää, mutta harva lähtee suoraan seisovilta jaloilta. Loppu koittaa aikanaan kaikille tuskineen ja vaivoineen – ja terveydenhuollon kuluineen.

Vanheneminen on aina luopumista. Myönteisessä merkityksessään se tarkoittaa kykyä karsia epäolennainen ja keskittyä asioihin, jotka tuottavat onnea itselle ja läheisille. Vanhustenviikon teemasta voi napata kysymyksen myös niille nuorille aikuisille, jotka miettivät, perustaako perhe vai ollako perustamatta. Aidoista ystävistä on syytä pitää kiinni elämän loppuun asti, mutta joskus hekin kuolevat pois. Lapseton ihminen voi jäädä vanhana yksin. Sekin voi olla omaa valintaa, mutta valinnoistaan ja niiden kaikista seurauksista on hyvä olla tietoinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.