Vapaa-ajan riistäjät

Parikymmentä vuotta sitten saattoi mennä päiväkausia, ennen kuin ihmisen sai työpaikaltaan puhelimen päähän. Soittopyyntöjä jätettiin ja soiteltiin ristiin. Sähköposti ja matkapuhelimet muuttivat tilanteen 1990-luvulta alkaen.

Nykyajan työelämä vaatii valppautta. Esimerkiksi oma työpaikkani ei voi koskaan nukkua aivan kokonaan, eivätkä muutkaan julkiset laitokset, jotka ovat varuillaan kansalaisten turvallisuuden takia. Tehokkaan liiketoiminnan vaatimukset luovat tauottoman kiireen myös yrityksiin.

Monesti työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa tavoitettavissa olemista. Työelämä on ottanut käyttöön uuden tehokkaan viestintätekniikan, jolla ihmiset voidaan tavoittaa milloin ja mistä vain. Vaivihkaa tavoitettavissa olemisen vaatimus laajenee muihinkin kuin hätätilanteisiin.

Niin sanotussa ubiikkiyhteiskunnassa tietotekniikka ja viestintäpalvelut ovat aina läsnä. Myös työ on aina läsnä. Toisin päin ajatellen työntekijä on aina läsnä - siis suoraan sanottuna aina töissä.

Professori Markku Pohjola on osoittanut, että viime vuosikymmeninä tieto- ja viestintätekniikka on lisännyt työn tuottavuutta enemmän kuin mikään muu.

On varmasti totta, että aineellisesta hyvinvoinnista saamme pitkälti kiittää uutta tekniikkaa. Kyynikko tosin laskee, että tietenkin työn tuotos virallisen työajan työtuntia kohti lisääntyy, kun hommia huhkitaan työajan ulkopuolellakin.

Tuskinpa työelämä on huonontunut uuden tekniikan takia niin kuin tutkija Juha Siltala sanoo, vaan pikemminkin parantunut. Sen sijaan huonontunut on vapaa-aika.

Yllätän usein itseni selaamasta työviestejä iltamyöhään tai viikonloppuna. Luisuin siihen huomaamatta aikoinaan, kun sähköpostit alkoivat tulla kännykkään reaaliajassa.

Kokemukseni mukaan useimmat vastaanottajat reagoivat sähköposteihini myös iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Siitä säikähtäneenä vältän nykyisin kiireettömien työviestien lähettämistä vapaa-aikana, jotta en riistäisi sitä muilta. Kiireellisiäkin viestejä ikävä kyllä riittää eikä häirintää voi aina välttää.

Ihmiset osallistuvat tuottavuuden kasvattamiseen omalla selkänahallaan.

Tietoyhteiskunnan hienot palvelut eivät ole meitä välttämättä siinä auttaneet. On vaarallista sotkea suruttomasti työ ja vapaa. Arjen paineissa ahertava ihminen tarvitsee ehdottomasti myös kehon ja pään lepoa säilyäkseen terveenä.

Jokainen meistä tietää tämän tosiasian, mutta yhä harvempi elää sitä kunnioittaen. Viestimillä ja tekniikalla on helppo pilata oma ja muiden vapaa-aika, mutta sitä ei pidä tehdä yhtään enemmän kuin on pakko.

Työelämässä pitää välttää tarpeetonta viestihäirintää. Himosuorittajan pitää antaa armo itselleenkin ja jättää työpäivään se, mikä sinne kuuluu.

Monilla työpaikoilla olisi syytä keskustella vapaa-ajan ja työviestinnän suhteesta.

Vähäisempiäkin työsuojeluasioita on esille otettu. Työntekijöiden vapaa-aika on hyvän työnantajan erityisessä suojeluksessa. Yötä päivää puurtamiseen ei pidä rohkaista, vaan siitä pitää huolestua.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.