Vapaaehtoiselle on töitä

Kun toimit erilaisten ihmisten kanssa, opit ikään kuin löytämään itsesi. Näin kertoo yksi Punaisessa Ristissä toimiva nuori. Ei ole siis ihme, että kolmannes suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Toinen kolmannes osallistuisi, jos joku pyytäisi, vaikkapa jo koulussa.

Viime joulukuussa useat järjestöt ehdottivat, että vapaaehtoistoiminta liitettäisiin koulujen ja oppilaitosten opetukseen. Asia sai myönteistä palautetta Avun maailma -lehden vaalipaneelissa helmikuussa. Kaikki puoluejohtajat kannattivat sitä, että aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista opeteltaisiin kouluissa. He liittäisivät asian mielellään historian ja yhteiskuntaopin opetukseen. Järjestöt näkisivät mielellään oppiaineiden listalla myös terveys- ja ympäristökasvatuksen.

Mitä hyötyä osallistumisesta on nuorelle? Nuoret osoittavat hyödyn jo nyt muun muassa harjoittelu- ja työpaikkoihin pyrkiessään. Kokemuksesta on hyötyä myös moniin opiskelupaikkoihin haettaessa. Työpaikan rekrytoija lukee ansioluetteloista esimerkkejä järjestötoiminnasta, ohjaamisesta ja muista harrastuksista.

Nuoret nostavat esiin, miten toiminta on lisännyt heidän taitojaan vaikuttaa asioihin, tehdä tiimityötä, kouluttaa ja ohjata ihmisiä sekä ymmärtää maailman menoa. Luonnollisesti tärkeää on myös lisätä nuorten valmiuksia siten, että taidot karttuvat, jolloin nuori osaa antaa vaikkapa ensiapua itselleen ja läheisilleen.

- Kerhon ohjaaminen antaa uuden kokemuksen, jota ei muualta löydä, eräs nuori suosittelee Punaisen Ristin verkkosivulla.

Järjestöjen ja oppilaitosten välinen yhteistyö on monipuolista. Esimerkiksi Savo-Karjalan alueella lähes neljäkymmentä SPR:n osastoa järjestää toimintaa oppilaitosten kanssa. Kasvatuksellista oppia, käytännön taitoja ja kaverista huolta pitämistä harjoitellaan muun muassa. ensiavun tai suvaitsevaisuusteemojen ympärillä. Valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuu alueelta tuhansia nuoria koulujen kautta.

Lisäväriä arkeen Koulujen ja useiden järjestöjen kasvatukselliset tavoitteet ovat hyvin yhteneviä. Yhteistyö saa siis aivan uusia ulottuvuuksia. Usein yhteistyössä ovat mukana lukuisat järjestöt ja muut toimijat. Kouluilta saatujen palautteiden mukaan ulkopuoliset toimijat antavat lisäväriä koulun arkeen ja konkretisoivat koulussa muutenkin käsiteltäviä teemoja.

Asioihin vaikuttamisen tavat ovat monipuolistuneet yhteiskunnan muuttuessa. Ihmiset haluavat vaikuttaa juuri heille tärkeisiin kysymyksiin, mahdollisimman nopeasti ja täsmällisesti. Siten myös järjestöt ovat avanneet uusia vertaistuen, koulutuksen sekä suoran vaikuttamisen mahdollisuuksia verkkoihin. Esimerkiksi Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät Tukinet -verkkosivulla.

Silti myös konkreettinen ja perinteinen vapaaehtoistoiminta on Suomessa edelleen voimissaan. Suosituimmat ympäristöt toimia ovat urheilu-, sosiaali- ja terveysalan järjestöt, lasten ja nuorten tukeminen, uskonnollinen toiminta sekä omaan lähiyhteisöön liittyvä toiminta esim. kyläyhdistyksissä. Perinteisten vapaaehtoistoimintojen rinnalle kehitetään jatkuvasti uudenlaisia tapoja osallistua.

Yhteiskunta hyötyy Helmikuussa julkaistiin selvitys neljän suuren suomalaisjärjestön vapaaehtoistyön arvosta. Sen mukaan niissä tehdyn työn kansantaloudellinen arvo on 132 miljoonaa euroa. Tutkimuksessa olivat mukana Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti.

Kun näihin lukuihin lisätään muiden yhdistysten toteuttama panos, mielestäni voidaan sanoa järjestöjen antavan hyvin huomattavan panoksen yhteiskunnallisesti.

Usein kolmas sektori täydentää niitä palveluja, joita julkinen sektori ei varsinkaan harvaan asutuilla alueilla kykene omin voimin hoitamaan. Jos kaikki näihin asioihin käytettävä vapaaehtoistoiminta loppuisi, kansalaisten tarvitsemat palvelut ja osallistumismahdollisuudet supistuisivat roimasti.

Onnistumisen iloa Moni hakeutuu järjestöihin, jotta hän voisi auttaa muita ihmisiä. Mukaan lähteneet ovat hyvin sitoutuneita ja antavat aikaansa keskimäärin yhdestä kahteenkymmeneen tuntia kuukaudessa. Sekä naiset että miehet hakevat sosiaalisia kontakteja, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä.

Meillä ihmisillä on halu kuulua johonkin joukkoon, jossa voimme kokea onnistumisen iloa. Vapaaehtoistoiminnassa voimme oppia uusia taitoja ja kenties löydämme uusia puolia itsestämme. Löydämme ystäviä ja tiedämme minne mennä ensi viikolla.

Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin järjestövastaava ja nuorisotyönsuunnittelija. Alkanutta viikkoa vietetään Suomessa SPR:n teemaviikkona.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.