Vapaaehtoista muuttoa maalle ei pitäisi estää

Ikiaikaisissa kiistoissa valtion virastojen sijoittamisesta maakuntiin tai Helsinkiin on olemassa kolmaskin tie, paikkariippumattomuus. Tunnettu esimerkki fyysisen sijainnin joustavuudesta on lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, jonka pääpaikka on Kuopiossa mutta suurin osa työntekijöistä jossain muualla. Fimean kohdalla joustoihin on taivuttu, kun virasto sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Valtion työntekijöiden tasapuolisen kohtelun nimissä samaa periaatetta pitäisi noudattaa myös toiseen suuntaan.

Mobiiliteknologia ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat nykyisin asiantuntijatyön tekemisen missä päin maailmaa tahansa. Suomessa digitalisaation ymmärtäminen ja työelämän kehittäminen tämän ymmärryksen pohjalta on kuitenkin jäänyt vaillinaiseksi.

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä ehdottaa loppuraportissaan kokeilua, jossa vähintään sadassa valtion työpaikassa voisi työskennellä paikasta riippumatta. Virkoja, jotka eivät edellytä fyysistä sijaintia, voi hoitaa hyvin myös pieniltä paikkakunnilta.

Maltilliseen ehdotukseen sisältyy ymmärrys, ettei mitä tahansa työtä voi tehdä missä tahansa. Sujuvalla kasvokkaisella tiedonvaihdolla on oma merkityksensä osassa julkisen sektorin toimenkuvista. Esimerkiksi keskittymistä vaativassa tieto- ja tutkimustyössä paikkajoustoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää nykyistä enemmän.

Harvaan asuttujen alueiden työryhmä käynnistyi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella kaksi vuotta sitten. Osa ryhmän esityksistä sisältyy jo Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alueellistamisselvityksessä on tarkoitus selvittää, voisiko ministeriön alaisten yksiköiden tehtäviä siirtää tarpeen vaatiessa Helsingistä muualle Suomeen. Uutisointi aiheesta nostatti elokuussa äläkän, kun hanke ymmärrettiin osin tahallaan ja osin ajattelemattomuutta väärin ”valtion pakkosiirtona”. Tarkoitus on päinvastainen eli ihmisten valinnanvapauden ja mahdollisuuksien avaruuden laajentaminen.

Kaupungistumista ja väestön keskittymistä kasvukeskuksiin ei voi kansainvälisenä megatrendinä estää vaan korkeintaan hidastaa kansallisella politiikalla, mutta älköön luotako esteitä myöskään luonnolliselle liikkeelle toisen suuntaan. Muuttamista työpaikan perässä ajatellaan yhä luutuneesti pakkona. Ihmisille pitäisi antaa vapaus valita myös asuminen maaseudulla, jos toimenkuva antaa siihen mahdollisuuden.

Työryhmän raporttiin sisältyy muutakin kokeilemisen arvoista. Ruotsissa harvaan asutuilla alueilla on oppimiskeskuksia, jotka tarjoavat elinikäiseen oppimiseen laajan paletin peruskoulutuksesta yliopistoihin. Norjassa maata on pidetty asuttuna verohuojennuksilla kuten opintolainan vähittäisellä anteeksiannolla paluumuuttajille.

Esimerkit osoittavat, että Suomi on aluepolitiikan osaamisessa ja laadussa pohjoismaisia naapureita jäljessä. Raportin esittämillä toimenpiteillä takamatkaa voi kiriä umpeen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Pientä rajaa

Koulujen haasteita ei ratkota pelkästään resursseilla

Varjobudjeteissa näkyy opposition oikeistolaisuus

Kuinkas täällä voidaan?

Puijon ensilumenladun kausikortin hinta lähentelee jo halpuutusta – "Olisin valmis maksamaan enemmän"

Kiinalla korkea kynnys voimatoimiin Hongkongissa

Stadion tulee sittenkin tai sitten ei

Avaruuslentäjät vanhustenhuollossa

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.