Vapaata aikaa

Ihmisten vapaa-aika on lisääntynyt koko ajan. Silti aikaa ei ole riittävästi. Mihin se oikein katoaa? Mihin sen tulisi riittää? Työ tuntuu määrittelevän yhä enemmän aikaamme vapaan lisääntyessäkin. Suorittaminen jää päälle.

Uupuminen on aikamme ilmiö. Työelämä vaikuttaa olevan monta kertaa uupumuksen syy. Onko todellisuudessa näin, vai onko myös asenteissamme elämään jotakin korjattavaa?

Monet suuret odotukset ja toiveet elämän tavoitteissa aiheuttavat pettymyksiä. Siitäkö uupumus johtuu? Vai onko syynä sittenkin rohkeuden ja uskalluksen puute? Pelko pettyäkö johtaa siihen, että ei uskalleta toivoa ja asettaa tavoitteita. On helpompi katsoa sivusta ja arvostella muita, kuin pistää itsensä ja elämänsä likoon.

Elämästä ei voi kuitenkaan ottaa uupumuksen vuoksi sairaslomaa.

Työelämää pitää kehittää ja työssä viihtymistä lisätä. Mutta miten se tehdään? Hyvät ja viihtyisät tilat tai hyvät työvälineet eivät itsessään riitä. Työn pitää olla mielekästä. Useissa työhyvinvoinnin selvityksissä on todettu, että työn mielekkyys tulee merkittävältä osaltaan selkeistä ja riittävän haasteellisia tavoitteista. Rimaa ei pitäisi asettaa liian alhaalle.

Elämää ei kannata tuhlata turhaan suorittamiseen. Panostamme hyvin paljon siihen, että elämämme olisi turvallista. On aika mielenkiintoista, että turvallisuuden tunteen ohjaamina tylsistytämme itsemme ja luovumme elämästämme.

Eikö eläminen ole todellista virtuaalitodellisuutta, jossa efektit ja feedback ovat reaaliaikaisia ja todella toden tuntuisia?

Työn ja vapaa-ajan erottaminen on ehkä yksi syy nykyajan tylsyyteen. Vapaa-aika on ikään kuin todellista elämää, ja työ vain ikävä velvollisuus, joka pitää suorittaa.

On ollut todella harmillista seurata julkista keskustelua erilaisten töiden arvottamisesta ja arvostamisesta, kunnioituksen puutteesta toisiamme kohtaan. Vaikka itse olen saanut opiskella pitkälle, en näe sitä asiaksi, joka olisi tehnyt minusta paremman ihmisen. Opetusta korostetaan liikaa asiantuntemuksen lähteenä ja unohdetaan työn opettava arvo.

Monessa työssä innostunut ja intohimoinen asenne ja uskallus ovat paljon parempia asenteita kuin arkaileva tietoviisaus.

Olemme viimeisimpien selvitysten mukaan yksi Euroopan onnellisimmista kansoista. Meillä on turvallinen ja vakaa maaperä. Olemme menestyneet kansainvälisessä talouskilpailussa.

Elämme aina vain pitempään ja jaksamme valittaa pikkuasioista, jotka ärsyttävät meitä. Meillä tuntuu aina olevan vain vähän ja toivottomia vaihtoehtoja. Kaikki on ihan pielessä ja syyllisetkin on tiedossa: päättäjät!

Säästöt kunnallisessa palvelutuotannossa ovat puhuttaneet paljon.

Koulutyö on yksi kiperimmistä aiheista. On syytä muistuttaa, että koulu ei ole lasten työtä, eikä se ole edes lasten säilytyspaikka vanhempien käydessä työssä. Meillä ei ole koulupakkoa.

"Koulu" (kreikan kielen sana skhole, vapaiden miesten vapaa-aika) on sanan alkuperäisessä merkityksessä lasten vapaa-aikaa, jota tulisi käyttää lapsen kasvun tukemiseen elämän kuudentoista ensimmäisen vuoden aikana.

Olemmeko niin lainkuuliaista kansaa, että tämän ymmärtämiseksi ei riitä pelkkä oppivelvollisuuslaki. Eduskunnan pitäisi varmaankin säätä laki elämisen velvollisuudesta. Ehkä sitten ymmärtäisimme.

Kirjoittaja on Kuopion kulttuurijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.