Vapaus ei oikeuta vihaan

Vuodesta 1993 lähtien on toukokuun kolmas päivä ollut pyhitetty Suomessa kuten myös kaikkialla muualla maailmassa sananvapaudelle. Vaikka sana on Suomessa varsin vapaa, niin sopii tänä Yhdistyneitten kansakuntien YK:n nimeämänä päivän pohtia sanomisen vapautta myös meillä.

Näppituntuma on, että tänä päivänä sanaa käytetään monesti vähän liiankin vapaasti nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sananvapauden ylevä perustavoite on antaa kaikille ihmisille oikeus osallistua vapaamman ja inhimillisemmän maailman rakentamiseen. Tämän päivän vapaassa Suomessa yhä useammat ovat alkaneet kuitenkin tulkita sananvapauden luvaksi sanoa mitä tahansa mistä tahansa ja kenestä tahansa.

Näin sana on muuttunut hyvän palvelijasta jopa vihan, koston, kiihotuksen ja halveksunnan välineeksi. Se ei ole enää vapautta, vaan vapauden väärinkäyttöä.

Ei riitä, että Suomen eduskunta on saanut oman perussuomalaisen hakkaraisensa, joka maalaisuuteensa vedoten puhuu vielä neekereistä ja lukee madonlukuja laiskoille maahanmuuttajille.

Päivän uutisiin kuuluu myös se, että Suomeen ollaan perustamassa Natsi-Saksasta tuttua Kansallissosialistista työväenpuoluetta, joka lähtee tavoittelemaan vakavissaan paikkaa eduskunnassa.

Puolueen nimilyhenne SKSTP-NSFAP ei ole aivan lyhimmästä päästä. Voisi ajatella, että jos iso osa kansalaisista ei erota toisistaan hallitusta ja oppositiota, niin uuden, avoimesti fasistisen puolueen nimen omaksuminen osoittautuu ylivoimaiseksi suomalaisten enemmistölle.

Parasta olisi, jos tuota nimilyhennettä ei tarvitse opetella ollenkaan. Suomi ei tarvitse uusnatseja enempää kuin muutkaan maailman maat. Natsismista sai ihmiskunta kyllikseen jo vuosina 1933-1945, jolloin Adolf Hitlerin johtama arjalaisten yli-ihmisten puolue piti valtaa Saksassa ja vei koko maailman ennen kokemattomalle tuhon tielle.

Kotoisten uusfasistien kotisivulta internetistä voi lukea, että liike on löytänyt oman Führerinsä ja tälle myös joukon tosiuskovaisia. Yhden tiedon mukaan jäseniä on 48, toisen mukaan 334. Liikkeen kanta-alueen kerrotaan olevan satakuntalaisessa Ulvilassa.

"Führer Luoma", Pekka Luoma, laittoi liikkeensä alulle toissa vuonna ja on ehtinyt antaa joukoilleen jo neljä päiväkäskyä aidossa sotamarsalkka Mannerheimin hengessä. Mitenkähän kääntyilisi marski haudassaan Helsingin Hietaniemessä, jos tietäisi että suomalaiset uusnatsit ratsastavat hänen maineellaan nyt kuusi vuosikymmentä hänen kuolemansa jälkeen?

Marski ei ollut mieltynyt edes aitoon saksalaiseen Führeriin, joten tämän vähäpätöisillä suomalaisilla kopioilla ei olisi todennäköisesti mitään arvoa hänen silmissään.

Sääli Mannerheimia ja sääli Yhdistyneitä kansakuntia, josta Führer Luoman SKSTP-NSFAP -puolue hakee oikeutusta olemassaololleen ja toiminnalleen.

Tunnuslauseensa puolue on näet kopioinut suoraan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta, sen yhdeksännestätoista artiklasta: "Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen: tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineitten kautta".

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen yhtenä osana nuo sanat tuntuvat innoittavilta. Uusnatsien suusta kuultuina ne ovat pelkästään irvokkaita. On unohtunut, miksi YK perustettiin. Siksi, etteivät Natsi-Saksan aikaansaamat kauhu ja hävitys toistuisi enää koskaan.

Ensimmäistä paluutaan uusfasismi yritti Suomeen 1970- ja 1980-luvuilla, kun Hitler-viiksinen Pekka Siitoin puuhasi Isänmaallista kansanrintamaa, Kansallis-Demokraattista puoluetta ja vastaavia äärioikeistolaisia puolueita.

Elettiin Kekkosen Suomessa ja kuulua "pysähtyneisyyden aikaa", jolloin Neuvostoliitto oli lujasti voimissaan. Pariisin rauhansopimuksen pykäliin vedoten varkautelaissyntyisen Siitoinin puolueet oli siinä vaiheessa vielä helppo kieltää.

Kuka pysäyttää "Führer Luoman" uusnatsit tämän päivän Suomessa?

Siinäpä meillä kysymys. Eduskuntavaalit päästivät lampun rasistisesti lepattavan hengen valloilleen, ja löytyykö maasta auktoriteettia, joka painaisi sen takaisin pullon pohjille? Pitäisi löytyä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.