Varastokirjasto siirtyisi sivistyksen kustannuksella

Vuonna 1989 Kuopion Päivärantaan perustetussa valtakunnallisessa Varastokirjastossa on eletty jo vuosia epävarmuuden vallassa. Laitoksen siirtoa Mikkeliin rakennettujen Kansalliskirjaston toimintojen yhteyteen on kaavailtu vuosikymmenen alusta lähtien. Ensimmäinen selvitys aiheesta valmistui 2013. Tuolloin todettiin, että mittavan kokoelman muuttaminen ei olisi taloudellisesti järkevää. Siirto ei ole sittemmin tullut kannattavammaksi vaan kalliimmaksi.

Kokoelma on kirjaston luonteen mukaisesti karttunut noin pariin miljoonaan niteeseen ja lähes sataan hyllykilometriin. Tästä huolimatta Varastokirjaston yhdistäminen Kansalliskirjastoon on pompahtanut valmisteluun yhä uudelleen.

Taitamattomalla poliittisella ohjauksella Varastokirjaston kohtalosta on saatu aikaan jälleen yksi hallinnon ikiliikkuja, joka työllistää aina uusia selvityshenkilöitä. Viimeisintä selvitystä odotetaan valmistuvaksi lähiaikoina. Nyt ei enää punnita mahdollisen muuton hyötyjä ja haittoja, vaan opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän tehtäväksi tulevan siirron valmistelun. Vaikka asiasta ei ole käyty lausuntokierrosta, hallituksen päätöksestä puhumattakaan, roikkuu ratkaisu ilmassa.

Mikkelissä on jo otettu kirjaston tulevaisuuteen tukeva etunoja. Kaupungin kiinteistöyhtiö aikoo rakentaa tarvittavat tilat Kalevankankaalle, Kansalliskirjaston keskusarkiston tontille. Kaupunki ja Helsingin yliopisto ovat laatimassa rakennuttamisesta aiesopimuksen. Myös Kansalliskirjaston ylikirjastonjohtaja Kai Ekholm pitää lähtökohtana, että Mikkelissä mennään kohti toteutusta (Länsi-Savo 8.11.).

Koko siirtohanke kumpuaa nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvästä keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeesta Virsusta, joka tähtää pienten yksiköiden yhdistämiseen suurempiin. Virsuun sisältyy ideologinen oletus suurissa yksiköissä saavutettavissa säästöistä, vaikka todellisuudessa kustannukset kasvaisivat tai kustannus–hyöty-suhde heikkenisi merkittävästi.

Juuri näin on vaarassa käydä varastokirjastotoiminnassa. Siirron kustannuksiksi on arvioitu noin 1,3 miljoonaa euroa ja pysyviksi uusien tilojen lisäkustannuksiksi 600 000 vuodessa. Mikkelin uudisrakennuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa. Kansalliskirjasto vieläpä edellyttää, ettei siirto saa aiheuttaa lisäkustannuksia. Hyötyjen osalta puhutaan yleisesti synergioista ja kustannustehokkuudesta. Käytännössä henkilöstövaikutuksilta tuskin vältyttäisiin. Sen jälkeen vaadittavat säästöt haettaisiin palvelun tasosta ja kokoelman ylläpidosta. Varastokirjaston siirto tapahtuisi sivistyksen kustannuksella.

Kuopiolaiset kirjastoihmiset ja yliopistotutkijat vetoavat Lukijan Sanomissa (16.11.) Varastokirjaston puolesta. Parinkymmenen hengen osaava henkilökunta pitää yllä ainutlaatuista, koko maan tutkijoita ja kirjaharrastajia palvelevaa kokoelmaa. Nykyinen Varastokirjasto onkin malliesimerkki siitä, että pieni on hallinnossa kaunista ja ennen kaikkea edullista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.