Varpaita ja läjäpäin sormia

Olen lukenut kirjoja, surf-faillut netissä ja mietiskellyt asioita. Olen tehnyt silmämääräistä inventaariota leffakokoelmastamme ja sisustanut olohuoneemme mielessäni kerta toisensa jälkeen uudestaan.

Siitä huolimatta en ennätä tehdä käytännössä mitään. Imetän, vaihdan vaippoja, koetan saada lapsen nukkumaan päiväunia siinä useimmiten onnistumatta ja taas kerran imetän.

Lapsella on jatkuvasti nälkä ja pohjaton ruoansulatuselimistö. Imetyksen ja vaipanvaihdon lomassa viihdytän lasta ja koetan pysyä kehityksessä mukana.

Hienot sisustussuunnitelmani ovat jääneet suunnitelmiksi, sillä aikaa ei tunnu riittävän kunnolla edes kodinhoidon perusasioihinkaan. Vihannespunkit ovat vallanneet huonekasvit, talvikengät eivät ole löytäneet tietään varastoon ja pyykkikorissa pesemistään odottaa valtava keko vaatteita, joiden pyykkivuoron varastaa kerta toisensa jälkeen ämpärillinen vaippaharsoja.

Sovitteluyrityksenä pyykkikiistoihin päädyn pesemään koneellisen välttämättömimpiä vaatteita. Kesällä pärjää onneksi aika vähällä.

Luin kerran naisesta, jolla oli äitiyslomalla niin paljon ylimääräistä aikaa, että vauva-arjen ohessa ennätti ryhtyä suosituksi lifestyle-blogistiksi. Olisin mielelläni ollut nainen, joka ennättää äitiyslomalla vauvanhoidon lisäksi pitää kodistaan huolta.

Luin kerran kolumnia erään koti-isän lastenhoitokokemuksista. Siinä perheessä vauvan viihdyttäminen oli onnistunut lähinnä olemalla fyysisesti läsnä. Meillä vauva vaatii hoitajaltaan fyysisen olemuksen lisäksi henkistä paneutumista leikittämiseen, jatkuvaa katsekontaktia ja läsnäolevaa seuraa.

Aktiivisen ja kontaktia hakevan vauvan kanssa seurusteleminen on uuvuttavaa, mutta onneksi myös äärimmäisen palkitsevaa.

Ennen vauvan syntymää muodostuneet kuvitelmat lapsen kehityksestä ja etenkin arjesta vauvan kanssa ovat osoittautuneet yksi toisensa jälkeen vääriksi, nyt ajateltuna jopa naurettaviksi.

Jopa aivan pienelläkin vauvalla on useita tarpeita ruoka-uni-vaipanvaihto -sektorin ulkopuolella. Vauvalla voi olla kylmä, kuuma, kutina tai kipu, mutta vauva haluaa myös jutella, katsella, kuunnella, seurustella, tulla huomatuksi.

Vauva-arki ei ole ollut lähellekään sitä mitä odotin. Kuvittelin lapsen nukkuvan suuren osan vuorokaudesta, viihtyvän vaunuissa ja kelpuuttavan tutin. Kuvittelin ennättäväni hoitaa kotia, siivota, laittaa ruokaa ja nukkua päiväunia itsekin.

Kuvittelin paljon asioita. Useimmat odotukset ovat osoittautuneet kuvitelmiksi. En siivoa, kokkaile saati nuku päiväunia, myös kiireettömämmät pyykit jäävät yleensä pesemättä.

Arki vauvan kanssa on muodostunut omanlaisekseen. Kotiaskareiden rästiin jääminen ei suuremmin haittaa, kun voi seurata sitä, miten vauva kehittyy. Miten vauva juttelee omalla kielellään tuntikausia, miten keksii jalat, nipun varpaita, suu ja kieli, pari kättä ja läjäpäin sormia.

Näille työkaluille löytyy lukuisia käyttötapoja, jatkuvasti jotain uutta.

Kirjoittaja on kuopiolainen äitiyslomalainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.