Vastakkainasettelun ilmapiirissä on kiky-lisää

Työmarkkinoilla sopiminen olisi aina parempi kuin riitely, ja jokainen lakkopäivä tulee kalliiksi yrityksille, työntekijöille ja kansantaloudelle. Teollisuuden vientialojen kolmepäiväisissä lakoissa tunnelma on silti pysynyt rauhallisena ja luottavaisena siihen, että molemminpuolinen tolkku vielä voittaa.

Lähtökohdat olivat sellaiset, että sopu näytti jo ennakkoon hyvin etäiseltä ilman vähitellen kovenevaa painetta. Neuvotteluja kirittää yhteensä noin 100 000 työntekijää kattavien lakkojen lisäksi Metsäteollisuuden julistama kuuden päivän työsulku.

Työntekijä- ja työnantajapuolen arviot tappioista eroavat totuttuun tapaan. Täsmälliset vahingot riippuvat paljon työpaikoista. Esimerkiksi joillakin tehtailla lisäharmia toi perjantaille osunut itsenäisyyspäivä, joka pakotti aikaistamaan prosessien alasajoa.

Laskelmat vaihtelevat näkökulmasta riippuen aivan kuten arviot neuvotteluissa hiertävän kilpailukykysopimuksen hyödyistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi alkusyksystä, että kiky yhdessä työmarkkinauudistusten kanssa toi viime eduskuntavaalikaudella 45 000 työpaikkaa etenkin vuotuisen 24 tunnin työajan pidennyksen ansiosta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Etla arvioi vaikutukset yläkanttiin. Palkansaajapuolellakaan ei silti kiistetty perusväitettä, että kiky paransi kustannuskilpailukykyä suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Lopullista totuutta työajan pidennyksen täsmällisestä hyödystä tuskin koskaan saadaan, sillä käytännöt vaihtelivat paljon aloittain ja työpaikoittain.

Kaikkien kerrannaisvaikutusten laskeminen on vielä mahdotonta siksikin, että tilanne on yhä päällä. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden kiistassa on periaatteessa sovittu kaikesta muusta paitsi palkankorotusprosentista, mutta juuri siinä kikyn haamu kummittelee. Työnantajapuoli katsoo kikystä luopumisen myönnytykseksi, jonka vastineeksi edellytetään huomattavaa palkkamalttia, kun taas työntekijöiden mielestä kiky oli tarkoitettukin väliaikaiseksi, eikä sen pidä vaikuttaa tuleviin palkankorotuksiin.

Kikyn ideoinut ja kätilöinyt pääministeri Juha Sipilä (kesk.) epäilemättä ajatteli sopimuksen tavalla tai toisella pysyväksi, mutta hallitukset ovat sittemmin vaihtuneet. Kilpailukyky­sopimus on myös oman menestyksensä uhri, sillä nyt työntekijäpuoli haluaa ulosmitata osansa toteutuneesta kasvusta, jota kiky vauhditti. Vastakkainasettelussa on molemminpuolista kiky-lisää. Työnantajat pitivät sopimusta vasta alkuna kustannustehokkuuden nostamisessa. Työnantajapuolen asenteesta kertovat julkisuuteen vuodetut tiedot muun muassa lomarahojen leikkaamista ja uusia työajan pidennyksiä koskevista vaatimuksista.

Jokainen lakkopäivä syö viime vuosina saavutettuja hyötyjä vähintään vientiyritysten mainehaittoina. Kikystä voi olla aika päästää irti ainakin ehdottomana periaatekysymyksenä. Molempien osapuolten on tultava vastaan yhteisen edun nimissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hajaannus alkaa uskontotunnilta

Koulu on työyhteisö siinä missä mikä muu tahansa

Savon yrityksillä lupaavia hankkeita

Keski-Suomella on kyynärpäät korkealla

Puheet kovenevat työtaistelu-uhan alla

Vuoden urheilija-listani on kääntynyt vuosi vuodelta enemmän joukkueurheilun suuntaan

Putin johtaa Venäjää hamaan tulevaisuuteen

Tämän päivän Pepit maailman reunoilla

Demokraateilla haussa paras haastaja Trumpille

Vesilinnut avun tarpeessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.