Vauhdissa unohtui eduskunnan valta

Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoski ihmetteli Aamulehdessä (14.5.) sitä, että valmisteilla olevaan uuteen yliopistolakiin sisältyvät perustuslailliset ongelmat selvisivät vasta, kun hallituksen lakiesitys ehti eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Arvon rehtori ei ilmeisesti lue lehtiä eikä tunne järjestystä, jossa lait Suomessa säädetään.

Lakiesityksen perustuslaillisista ongelmista on keskusteltu jo kuukausia, itse asiassa jo siitä alkaen, kun uudistuksen sisällöstä saatiin julkisuuteen ensimmäisiä tietoja. Epäilyjä ovat esittäneet kansanedustajat, mutta myös yliopistojen henkilökunta tutkijoista ja opettajista opiskelijoihin. Mielenosoituksiakin on järjestetty.

Siitä huolimatta opetusministeriö ja viime kädessä koko hallitus veivät lakiesitystä jääräpäisesti eteenpäin. Kaikkein kummallisinta oli, että kahdessa säätiöpohjaisessa yliopistossa allekirjoitettiin säädekirjat ja valittiin hallitukset jo ennen kuin laki oli hyväksytty. Aalto-yliopistossa säädekirja allekirjoitettiin jo viime vuonna ja Tampereen teknillisessä yliopistossa tämän vuoden helmikuussa.

Lopullisen sanan lakiesitysten perustuslain mukaisuudesta ja esitysten käsittelyjärjestyksestä sanoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunnan lausunto valmistui tällä viikolla.

Lausunto ei jätä sijaa tulkinnoille: eduskunnan sivistysvaliokunta joutuu tekemään lakiesitykseen muutoksia, jotta se voidaan hyväksyä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Jos esitys haluttaisiin laiksi saakka nykyisessä muodossa, se jouduttaisiin säätämään perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja kiireellisenä. Siinä tapauksessa lain taakse pitäisi saada eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, mikä ei olisi mahdollista.

Perustuslakivaliokunnan mielestä yliopistojen hallinto on järjestettävä niin, että perustuslain takaamaa yliopistojen autonomiaa ei murreta. Lailla ei esimerkiksi voi määrätä, että syntymässä olevan Itä-Suomen kaltaisissa julkisoikeudellisissa yliopistoissa tosiasiallinen määräysvalta hallituksessa menisi hallitukseen yliopiston ulkopuolelta valituille. Lakiesityksen mukaan puolet hallituksen jäsenistä tulisi ulkopuolelta ja heidän joukostaan valittaisiin myös hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Kahdessa säätiöpohjaisessa yliopistossa käytännössä kaikki hallituksen jäsenet tulisivat yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Tällaisessa tilanteessa yliopistojen autonomiasta puhuminen olisi joutavaa sananhelinää.

Kokonaan toinen asia on, että yliopistojen hallitukseen todella on hyvä saada myös yliopistojen ulkopuolista näkemystä enemmän kuin tällä hetkellä. Yliopistot eivät toimi umpiossa, vaan yhteistyössä ympäristönsä kanssa. Yliopistojen on kuitenkin itse saatava päättää hallitustensa kokoonpanosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.