Vedenjakajalla

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa koetellaan. Lyhyellä aikajänteellä Suomea haastaa Euroopan velkakriisi, sen aiheuttama epävarmuus ja matalasuhdanne. Tilastokeskuksen mukaan Suomi on vajonnut taantumaan.

Talouden tilanne on huolestuttava. Suomesta häviää työpaikkoja ripeää vauhtia, työttömyys on kasvussa, vientiteollisuuden uusien tilauksien määrä putoaa ja yritysten kannattavuus heikkenee.

Suurin syy Suomen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on Euroopan velkakriisi. Kun kasvu vientimarkkinoillamme on kituliasta, myös Suomen vientiteollisuus kiristää vyötä. Kun maailmantalous kasvaa hitaasti, vain kilpailukykyisimmät pärjäävät. Suomen kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihimme on heikentynyt nopeasti, koska palkat ovat nousseet työn tuottavuuden kasvua nopeammin. Suomalaiset yritykset eivät pärjää tarjouskilpailuissa eli suomalainen työ ei käy kaupaksi.

Suomen erityinen ongelma on vientihintojemme lasku. Suomessa siis yritysten kustannustaso nousee suhteessa kilpailijamaihin samalla kun yritysten tavaroista ja palveluista saama hinta heikkenee. Kun samaan aikaan tuontitavaroiden hinnat nousevat, tämä tarkoittaa, että Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkenee. Se tarkoittaa suomalaisten kannalta pienempää ostovoimaa.

Hallitus on jo ryhtynyt toimiin, joilla pyritään parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja siten luomaan Suomeen uusia työpaikkoja. Yritysveroa on alennettu, teollisuuden energiaverotusta on kevennetty ja ensi vuonna voimaan astuvat kasvuyrittäjyyttä ja tutkimus- ja kehitystoimintaa lisäävät verokannustimet.

Ennustettava toimintaympäristö on välttämätön edellytys investoinneille ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Siksi hallitus on vähentänyt menoja ja korottanut veroja siten, että valtion velkaantuminen taittuu. Hallitus on sitoutunut tekemään tarvittaessa uusia päätöksiä, jotta velkaantumistavoitteessa pysytään.

Nämä toimet eivät yksin riitä. Niinpä hallitus keskittyy tulevan kevään strategiaistunnossaan kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen. Parantamalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja työllistämisen edellytyksiä Suomeen luodaan uusia työpaikkoja.

Kilpailukyvyn parantamisen suhteen työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijana. Nyt tarvitaan yhdessä tekemisen henkeä, jossa niin päättäjät, työnantajat kuin työntekijätkin kantavat vastuunsa Suomen tulevaisuudesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevana vuonna Suomeen saadaan palkkaratkaisu, joka lisää työpaikkoja eikä vähennä niitä.

Samaan aikaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rasittaa kaksi talouden rakenteellista heikkoutta. Väestön ikääntyminen ja elinkeinorakenteen muutos haastavat hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Näihin haasteisiin meidän suomalaisten on varauduttava riippumatta siitä, onko suhdanne juuri nyt kylmä tai kuuma. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on vain tartuttava nopeammin.

Talouden rakennemuutos tarkoittaa sitä, että työpaikkoja häviää perinteisiltä teollisuudenaloilta ja niitä syntyy uusille aloille. Tavallisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää 200 000 työpaikkaa. Nyt uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Kehityksen kääntäminen edellyttäisi, että yritykset pärjäisivät paremmin kansainvälisessä kilpailussa ja niillä olisi nykyistä paremmat edellytykset työllistää.

Väestön ikääntyminen puolestaan haastaa meitä useampaa kautta. Työikäisen väen vähetessä tehtyjen työtuntien määrä laskee. Väestön ikääntyminen hidastaa talouskasvua. Toisaalta työtuntien väheneminen tietää pienempiä verotuloja. Ikääntymisen seurauksena palveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Tulojen vähenemisen ja menojen kasvun seurauksena julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää kaksiosaista reseptiä.

Ensinnäkin tarvitsemme päätöksiä, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja edellytyksiä työllistää. Suomessa oli lokakuussa yli 180 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrän arvioidaan nousevan ensi vuonna. Tarvitsemme uudistuksia, joilla luodaan uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja madalletaan yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Toiseksi tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joilla saamme lisää työtunteja, -viikkoja, -kuukausia ja -vuosia. Keskimääräisiä työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Nuoret on saatava nopeammin työelämään, poissaolojaksoja työstä on lyhennettävä ja työssä jaksamiseen on panostettava niin, että jaksamme töissä hieman nykyistä pidempään.

Hallitus on sitoutunut siihen, että esimerkiksi työlainsäädäntöön, työelämän kehittämiseen ja työelämän sosiaalivakuutukseen liittyvät linjaukset valmistellaan yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa.

Jos pidemmällä aikavälillä vaikuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla ei kyetä vahvistamaan hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa, silloin hallitus joutuu turvautumaan nopeavaikutteisempiin keinoihin julkisen talouden uskottavuuden puolustamiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suurempia menosäästöjä ja veronkorotuksia.

Päättäjien onkin valittava: säästämmekö itseämme vaikeuksilta jättämällä vaikeat päätökset tekemättä vai yritämmekö säästää Suomen kansan vaikeuksilta tulevina vuosina?

Vastaus on selvä: meidän on yhdessä tehtävä kaikkemme julkisen talouden puolustamiseksi, yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja työn määrän lisäämiseksi. On uskallettava tehdä myös epäsuosittuja päätöksiä, jos ne ovat isänmaan parhaaksi.

Kirjoittaja on pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.